Ulkomaista väkeä tarvitaan tulevina vuosina paikkaamaan työvoimapulaa. Harmaan talouden kitkemisessä ulkomaalaisten työehtojen tiukennus on paikallaan, mutta työskentelyrajoitetta uusi käytäntö ei voi merkitä.
Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee vastaisuudessa erityisen työntekijän oleskeluluvan. Vihreiden harmaasta taloudesta tekemään välikysymykseen vastannut toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes ilmoitti, että hallitus antaa asiasta esityksen eduskunnalle vielä tänä vuonna. Pyrkimyksenä on tehostaa työntekijän oleskeluluvan ehtojen valvontaa. Myös oleskeluluvan aikana työpaikkaa vaihdettaessa tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjattaisiin erityiseen ulkomaalaisrekisteriin.
Epävarmaa tosin on, olisiko hallitus ryhtynyt valmistelemaan ulkomaalaislain uudistusta ilman EU:n laajenemista. Ainakaan yksinomaan harmaan talouden kitkeminen ei sysännyt muutoshanketta liikkeelle.
Luvallisten tulijoiden ohella maahan on tullut ja varmaan vastaisuudessakin yrittää tulla väkeä, joka työskentelee ilman lupia. Niissä tapauksissa palkka jää usein alle minimien, ja muutenkaan työlainsäädännöstä ei paljon piitata. Hyödyn siitä korjaavat hämäräperäiset yrittäjät.
Viranomaisvalvonnan yhteistyöstä vierastyövoiman valvonnan parantamiseksi on kyllä sovittu tuloneuvotteluissa. Se kuvaakin hyvin suomalaista tilannetta: lainsäädäntö laahaa sopimusneuvottelujen perässä. Sinänsä on hyvä, jos työmarkkinaosapuolet saavat lisää tehoa viranomaisiin, mutta tällaisten asioiden kuuluisi kulkea edustuksellisen demokratian reittiä.
Harmaa talous on merkitsee valtavaa vuotoa kansantaloudessa. Sen suuruudeksi lasketaan viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Niinpä vuosittaiset veromenetykset voidaan laskea 2,5-3 miljardiksi euroksi. Vihreiden aloitteesta tehty välikysymys osuikin epäkohtaan, jota hallituksen olisi pitänyt pystyä juurimaan tehokkaammin.
Välikysymyksen ensimmäisellä allekirjoittajalla, kansanedustaja Erkki Pulliaisella oli hyvä syy piikitellä puheenvuorossaan, että hallitus antaa sivustatukea rikolliselle toiminnalle pidättäytyessään aktiivisesta harmaan talouden vastaisesta toiminnasta. Mutta miksi vihreät puuttuvat asiaan näin näkyvästi vasta nyt eivätkä tehneet niin esimerkiksi vuoden alkupuolella, jolloin olivat vielä hallitusvastuussa?
Osaltaan oikeassa oli SDP:n ryhmäpuhuja Risto Kuisma huomauttaessaan hallitusten aktiivisuuden harmaan talouden torjunnassa lisääntyneen 90-luvulla. Vuosikymmenen aikana asetettiin keskimäärin kerran vuodessa uusi työryhmä kehittelemään harmaan talouden vastaisia toimia. Ne ovat saaneet aikaan muun muassa poliisin, elinkeinoviranomaisten ja tullin yhteisiä valvontaiskuja. Parhaillaan selvitetään, pitäisikö sisäasiainministeriöön perustaa erillinen yksikkö valvomaan ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä.
Myös verottaja on tehnyt onnistuneita tarkastuksia. Alati toiminimeä, paikkakuntaa ja roolia vaihtavat pimeät yrittäjät ehtivät kuitenkin usein kuoria rahaa pitkään ennen kuin valvojat havahtuvat.
Harmaa talous ei taltu pelkästään ulkomaalaisten työnteon ehtoja kiristämällä. Paljon tärkeämpää on kehittää valvontajärjestelmiä niin, että työvoimaa vuokraavia yrityksiä tai aliurakoita käyttämällä ei millään alalla pystytä kiertämään yhteiskunnan asettamia velvoitteita.
Mitä vähemmäksi sellainen ketkuilu saadaan, sitä paremmat menestymisen mahdollisuudet suodaan rehellisille yrittäjille. Samalla myös veronmaksajien kuorma kevenee.