Toppilansalmen yli kaavaillaan ponttoonisiltaa Oulun ensi kesän asuntomessujen ajaksi. Varsinaisen sillan rakentaminen venyy korkeimmassa hallinto-oikeudessa parhaillaan olevan valituksen takia.
"Siltaa pitäisi jo rakentaa, jotta se olisi ehtinyt messuille", kertoo kaupungininsinööri Matti Räinä.
Räinä ei haluaisi tässä vaiheessa tarkemmin kertoa korvaavista suunnitelmista, koska lupahakemuksiin ei ole vielä saatu myönteistä vastausta. "Asiaa selvitellään vielä."
Salmen yli pyritään joka tapauksessa saamaan väliaikainen suora yhteys. Lupaa on haettu armeijan käyttämälle ponttoonien päällä olevalle sillalle, johon rakennettaisiin kevyen liikenteen kansi ja kaiteet. Saman tapainen, tosin pysyvä ratkaisu on käytössä Savonlinnan oopperajuhlilla.
"Kuormaahan tällainen silta kestää loistavasti, koska se on tehty panssarivaunukalustolle", kertoo Räinä.
Lopullista päätöstä ponttoonisillasta ei vielä ole, koska lupakäsittely on kesken. "Asia ratkeaa luultavasti ensi vuoden alussa."
Kävelysilta olisi paikallaan vain asuntomessujen ajan ja se pystytettäisiin suurin piirtein salmen yli suunnitellun sillan paikalle Toppilasta päin katsottuna Satamatien jatkeeksi. Pystytyksessä ei Räinän mukaan mene kauan, korkeintaan pari viikkoa.
Kävelysilta olisi vaihtoehto asuntomessujen paikoitusalueelta Toppilasta Hietasaaren kautta Toppilansaaren messualueelle nonstoppina kulkevalle bussiliikenteelle. "Sitä ei tarvita ollenkaan, jos tämä onnistuu", huomauttaa Räinä.
Kustannuksiltaan ponttoonisilta ja bussiliikenne ovat suurin piirtein saman suuruiset. "Molemmissa tapauksissa kustannukset peritään pysäköintimaksuina asiakkailta. Niillä pyritään kattamaan myös pysäköintikenttien rakentaminen."
Siltavalitus yhä kho:ssa
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa parhaillaan käsiteltävän valituksen on tehnyt Toppilan pukseeri -yhdistys. Oulun hallinto-oikeuteen sillan asemakaavasta valitti pukseerien lisäksi myös Merenkulkulaitos. Hallinto-oikeus hylkäsi molemmat valitukset ja totesi, ettei Toppilansaarta ole osoitettu yleiskaavassa vesiliikenne- tai satama-alueeksi. Sen sijaan se on kuntien yhteisessä yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi, jolloin liikenteen järjestäminen on otettava asemakaavassa huomioon ja sillan voi rakentaa.
Pukseerit valittivat edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Notaari Ritva Vähämaa epäilee, että ratkaisu tulee todennäköisesti ensi vuoden alussa, ellei ehdi jo tälle vuodelle.
Väyläasemansa kohtalosta huolestunut Merenkulkulaitos sen sijaan tyytyi hallinto-oikeuden päätökseen, mutta lähetti kuitenkin kaupungille kirjeen, jossa vielä muistutettiin tilanteesta.
"Emme halua vaikeuttaa kenenkään toimia tai tehdä kiusaa, mutta meillä on laillinen vuokrasopimus voimassa 2030 saakka. Tehtävämme on pitää valtion eduista huolta ja totta kai meillä on myös vastuu väylien ylläpidosta. Jos emme voi käyttää väyläasemaa, niin homma loppuu ja silloin vaarantuu kyllä meriliikennekin. Tässä on suurista asioista kysymys", huomauttaa Pohjanlahden merenkulkupiirin johtaja Sirkka-Heleena Nyman.
Nymanin mukaan merenkulkulaitoksen kannalta ihanteellinen ratkaisu voi olla mikä tahansa, joka turvaa valtion omaisuuden säilymisen ja varmistaa väylän hoitotyön jatkumisen nykyisellä tavalla.
"Se ei vaan saa maksaa meille mitään, koska muutos ei johdu Merenkulkulaitoksesta, eikä ole mitään keinoa lähteä sitä rahoittamaan."
Toistaiseksi on selvitetty mahdollisuutta siirtää väyläasema joko Martinniemeen tai Vihreäsaareen, mutta mitään tarjouksia Merenkulkulaitos ei ole asiasta saanut.