Juhani Rajaniemi kirjoitti (Kaleva 27.1./Lukijalta) kritisoiden tievalaistuksen tarpeellisuutta.
Tutkimusten perusteella pimeällä onnettomuuksien määrä ajokilometriä kohti on tieluokasta riippuen 2–4-kertainen valoisaan aikaan verrattuna ja myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden onnettomuusriski kasvaa. Pimeän ajan onnettomuuksiin liittyy usein muitakin riskitekijöitä, mutta juuri pimeyden on todettu olevan tärkein yksittäinen tekijä.
Tien valaiseminen vähentää pimeän ajan onnettomuuksia 20–30 prosenttia ja eniten jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin tapahtuvia törmäyksiä, joissa myös kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riski on suurin.
Tievalaistus parantaa liikenneturvallisuutta eniten sekaliikenneväylillä, mutta myös tiejaksoilla, joilla vallitsee tavalla tai toisella poikkeavat olosuhteet.
Tievalaistus parantaa myös ajomukavuutta, tieympäristön optista ohjausta ja yleistä turvallisuutta. Tievalaistuksen rakentaminen on yksi toivotuimpia toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn ja erityisesti koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi.
Tievalaistuksen energiatalous on parantunut viime vuosikymmeninä todella paljon. Päätieverkon valaisemiseen käytettiin aiemmin monin paikoin nimellisteholtaan 400 watin elohopeahöyrylamppuja, jotka vuosituhannen vaihteessa korvattiin ympäristöä ja energiaa säästäneillä 250 watin suurpainenatriumlampuilla. Nykyisin kyseiset kohteet valaistaan kokonaisteholtaan alle 150 watin ledivalaisimilla.
Alemmalla maantieverkolla käytetään yleisesti kokonaisteholtaan alle 100 watin valaisimia. Ledivalaisimet mahdollistavat keskus- tai valaisinkohtaisesti valaistuksen himmennyksen haluttuun tasoon ajankohtina, jolloin liikennettä on vähän tai ei ollenkaan.
Älykäs valaistuksen ohjaus mahdollistaa myös ympäristön lumisuus-tiedon hyödyntämisen. Näillä keinoilla saavutetaan merkittävää säästöä energiakustannuksissa. Voidaan sanoa, että nykyaikaisen tievalaistuksen energiankulutus on puolittunut lyhyessä ajassa.
Tievalaistuksen tarve määritellään liikennetaloudellisilla kannattavuuslaskelmilla ja muilla liikenneturvallisuusperusteilla. Tarvemäärittelyä päivitetään jatkuvasti ja siinä huomioidaan erilaisella tiestöllä tapahtuvat onnettomuudet. Sinänsä siis uusien autojen turvallisuuden parantuminenkin tulee huomioiduksi tarvemäärittelyssä.
Liikennetaloudellisista lähtökohdista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieverkollakin tievalaistusta olisi kannattavaa rakentaa enemmän kuin sitä nykyisin on. Tämä ei ole kuitenkaan tienpidon rahoituksen niukkuudesta johtuen mahdollista.
Jani Huttula
liikenteenhallintavastaava
Heino Heikkinen
liikennejärjestelmäpäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.