Peräti 40 prosenttia suomalaisista kokee jääneensä täysin uuden tietoteknologian etenemisen jalkoihin. Dosentti Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta tähdentää, että tuloksessa ei ole häpeämistä kuluttajilla vaan pikemminkin laitevalmistajilla.
"Puhutaan paljon siitä, että ihmisillä olisi elinikäinen tietoteknologian oppimisvelvollisuus. Itse peräänkuulutan sitä, että kuluttajien ei edes pitäisi joutua oppimaan paljoa. Välineiden tulisi kehittyä niin fiksuiksi, että niitä on helppo käyttää", Pantzar linjaa.
"Ihmisillä on tervettä perusvastarintaa 'pakko seurata aikaansa' -ajattelua vastaan."
Suomalaiset kylläkin kokevat syyllisyyttä, jos he eivät hallitse tietoteknologiaa. Pantzarin mukaan medialla on ollut keskeinen rooli tällaisen syyllisyyden tuottamisessa. "On syntynyt digital divide (digitaalinen kahtiajako), jossa ihmiset jakautuvat tietoteknologian osaajiin ja ei-osaajiin."
Tärkeää eri välineiden kehittämisessä helppokäyttöisiksi on niiden keskinäinen yhdisteltävyys. Valmistajat ovatkin jo luomassa järjestelmiä, joissa sisältöjä voi pulmitta siirtää vaikkapa cd:n, television, tietokoneen ja dvd-soittimen välillä.
"Toivon, että teknologia tavallaan häviää -- ettei tarvita enää muuta kuin on/off-näppäintä. Hyvä esimerkki tästä on televisio. Se ei vaadi juurikaan osaamista", kulutustutkija Pantzar arvioi alustuksessaan Helsingin Kaapelitehtaalla tiistaina.
Voikin väittää, että vasta välineiden yhdisteltävyys ja helppokäyttöisyys avaavat tien viihde- ja tietoyhteiskuntaan.
Mika Pantzar muistuttaa toisaalta siitä, että myöskään viihteen sisältö ei ole kuluttajalle kaikki kaikessa.
"Tv:n ja median rooli ei valitettavasti ole sisältö vaan tilanne, jonka esimerkiksi tv:n katselu tai iltapäivälehden lukeminen luo. Ihmiset eivät halua koko ajan virikkeitä, moni haluaa vain olla passiivisesti joutilaana."
Saattaa kuulostaa yllättävältä, että joutilaisuutta viihteeltä näyttävät hakevan nimen omaan korkeasti koulutetut. "Koko ajan tekeminen ei ole viihdeyhteiskunnan keskeinen asia. Tässä on selvä trendi kohti joutilaisuuden teknologiaa, vaikka toki elämystenkin teknologiaa tarvitaan."
"Voisi sanoa, että mielentila on yhtä tärkeä kuin sisältö."
Käyttäjä ratkaisee
Pantzarin mukaan ei ole mielekästä ajatella tietoteknologian oppimista ylhäältä alaspäin suuntautuvana koulutuksena. Prosessi ei ole koulu, jonka lopuksi saa teknologian 'ajokortin'.
Ratkaisevaa on se, että kuluttajat pääsevät tekniikan herroiksi keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Sitä kutsutaan hienosti vertaisoppimiseksi.
"Pitää ottaa huomioon myös käyttäjälähtöiset innovaatiot, alhaalta ylöspäin suuntautuva oppiminen", Mika Pantzar täydentää.
Se, että uudet laitteet tulevat Suomen markkinoille, ei vielä ole sama asia kuin laitteiden tuleminen saataville.
Vempaimet ovat käytännössä saatavilla vasta, kun niiden hinnat ovat pudonneet tasolle, jonka mattimeikäläisen lompakko kestää.
Tällainen "hintaeroosio" onkin nyt käynnissä viihde-ja tietoteknologian piirissä. Näin laitteet arkipäiväistyvät ja kuluttajat pääsevät oppimaan niiden käytön keskenään, ruohonjuuritasolla.