Erkki Kurenniemi on moniulotteisuudessaan kiehtova persoona, jonka elämässä nivoutuvat musiikki, tekniikka, kokeelliset elokuvat ja tietokoneet. Hän oli yksi 1960-luvun suomalaisen elektronisen musiikin pioneereista, säveltäjä ja soitinrakentaja.
Kurenniemi oli vahvasti mukana kuvioissa, kun 1960-luvun alussa Helsingin yliopistolle alettiin rakentaa elektronisen musiikin keskusta. Tuolloinen musiikkitieteen laitoksen professori Erik Tawaststjerna antoi Kurenniemelle vapauden rakentaa elektroninen studio, ilman palkkaa tosin.
Taanilan dokumentti näyttää Kurenniemen kohdistaneen suuremman mielenkiinnon soitinten rakentamiseen kuin säveltämiseen. Silti hänen varhaisia sävellyksiään pidetään suomalaisen elektronisen musiikin uraauurtavina teoksina.
Tärkeimmäksi kotimaiseksi asiakkaakseen soitinrakentaja-Kurenniemi mainitsee kansantaiteilija MA Nummisen. Kuvissa ja Kurenniemen puheessa vilahtelevat Otto Donnerin ja Kaj Chydeniuksen kaltaiset tekijät. Ollaan aikansa avantgarden ja undergroundin kovassa ytimessä.
Merkittävä osa Kurenniemen toimintaa näyttää aina olleen uusien ajatusten esittäminen. Kurenniemi näyttää pitävän loputonta teknistä kehitystä väistämättömänä, mutta myös toivottavana. Hänen teknisessä propagandassaan on kuitenkin myös filosofinen ulottuvuutensa.
Kurenniemi puhuu hämmentävimmistäkin sci-fi -visioistaan rauhallisen oloisesti. Teknisen kehityksen ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta Kurenniemen vuosikymmeniä vanhat visiot tietokoneiden kehityksestä ovat sittemmin osuneet maaliinsa ihmeen tarkasti.
Samalla kun tietokoneet ovat pienentyneet, Kurenniemen visiot suurenevat. Ihmiskunta siirtyy avaruuteen, ja tämän ajan historia voidaan tietokoneiden kehittyessä rakentaa uudelleen. Läpi dokumentin Kurenniemi tallentaa maanisesti omaa elämäänsä. Pian tietokone ja ihminen yhdistyvät ja sielu voidaan rekonstruoida, uskoo hän.