Teiden kunnostamiseen on löydyttävä rahoitusta. Tieverkon turvallisuus ja liikennöitävyys on vaarassa. Ongelma ei koske vain alempiasteista tieverkostoa, useat Pohjoisen
Suomen pääväylät ovat myös erittäin heikossa kunnossa. Pitkien etäisyyksien alueella henkilöliikenteen lisäksi kunnossa oleva tiestö on elinvoimaisen yrittäjyyden edellytys.
Tiestö on päästetty rapautumaan. Tähän on tultava muutos. Tiestön ylläpidon tärkeydestä huolimatta tiemäärärahojen määrä pienenee jatkuvasti ja tiestön korjausvelka on jo noin kaksi miljardia euroa.
Valtiolle kerätään tieliikenteestä erilaisilla veroilla ja maksuilla vuosittain lähes kahdeksan miljardia euroa. Siitä käytetään vain pieni murto-osa (noin 10 prosenttia) tieliikenteen hyväksi. Kansallisomaisuutemme korjausvelka on vielä maksettavissa, jos todella haluamme hoitaa velvollisuutemme.
Eräässä haastattelussa kaikki eri puolueiden puheenjohtajat olivat hyvin epävarmoja rahoituksen löytymisestä. Minä pidän keskeisenä tiestön kunnostamista. Pisara-radan arvioiduilla kustannuksilla katettaisiin jo merkittävä osuus korjausvelasta. Hyötysuhdekin olisi huomattavasti suurempi. Ruotsin valtio käyttää kuusikertaa enemmän varoja tieinvestointeihin.
Lisäksi Ruotsissa ulkomailta tuleva tavaraliikenne joutuu maksamaan tiestön käytöstä.
Puhumme biotaloudesta Suomen uutena mahdollisuutena ja kotimaisen elintarviketuotannon tärkeydestä maamme huoltovarmuudelle. Ilman kunnossa olevaa tiestöä nämä tavoitteet voidaan unohtaa. Pohjois-Suomen teiden kunnostaminen tuo myös työtä alueelle, jossa työstä on pulaa.
Jarmo Vuolteenaho
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Nivala
