atti Räinä ojentaa tutkittavaksi Oulun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2009-2012. Vaikuttaa hyvältä; nivaskassa on liikenteen ja yhdyskunnan tarpeita palvelevia hankkeita poikineen.
Kymmeniä isojen ja pienten taajamateiden, liittymien sekä kevyenliikenteen väylien parantamissuunnitelmia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Osalla olisi kiire; puhumattakaan niiden merkityksestä liikenneturvallisuuden kehittämisessä.
"Niin, nämä pitäisi tehdä. Tosiasia on, että jos eduskunta ei myönnä perustienpitoon lisärahoitusta, uudet hankkeet jäävät rakentamatta. Kaikki käytettävissä oleva raha menee nykyisen tieverkoston hoitoon ja ylläpitoon, eikä se riitä siihenkään. Alueellisiin investointeihin ei ole mahdollisuuksia näillä resursseilla", sanoo Tiehallinnon Oulun piirin uusi tiejohtaja.
Valtakunnan tasolla 60 miljoonaa euroa lisää tämän vuoden rahoitukseen olisi minimivaatimus. Jos Oulun tiepiiri saisi siitä 10 prosenttia, Räinä olisi jo aika tyytyväinen.
Matti Räinä on istunut työhuoneessaan vasta kuukauden päivät. Uudet haasteet ovat kovia, mutta Räinä ei ole tiehommissa tulokas, päinvastoin.
Edellisessä virassaan hän vastasi Oulun kaupungin tieasioista. Ongelmat ovat paljolti samat kuin ennenkin, vain mittakaava on toinen.
Joku puhuisi pattitilanteesta, mutta Matti Räinä ei aio menettää yöuniaan. Tiepiiri ei voi kuin yrittää toimia annettujen raamien puitteissa. Jotenkin on aina pärjätty, vaikka tienpidon resurssit ovat aikoja sitten jääneet liikenteen kasvun jalkoihin.
Kikkailun
aika on ohi
Räinän mielestä tien pää alkaa kuitenkin häämöttää ja kovin kuoppaiselta siellä näyttää. Jokainen teillä liikkuva on aistinut asian ahterissaan: tiestön sekä siltojen kunto on heikentynyt ja heikkenee.
Räinä kertoo esimerkin päällystyspuolelta: parhaimmillaan Oulun tiepiirin alueella on asfaltoitu vuodessa 700 kilometriä tietä. Tänä vuonna bitumin hinta on noussut 20 prosenttia ja maarakentamisen hinta 10 prosenttia. Niinpä kuluvan vuoden saldoksi jää 400 kilometriä uutta asfalttia ja ensi vuonna 300 kilometriä.
Ne eivät ole pitkiä pätkiä, kun tiepiirillä on 13 000 kilometriä hoidettavanaan. Siitä 8 000 kilometriä on päällystettyä tieverkkoa.
"Tavoitetasot on juuri ja juuri saavutettu, osin jopa temppuilemalla. Kohta ei enää kikkailu auta ja olen todella huolissani nykyisestä tiestöstä; uudisrakentamisesta puhumattakaan. On vain pakko uskoa siihen, että Suomi pitää infrasta huolen ja lisärahoitusta löytyy", sanoo Räinä.
Tiejohtajan mukaan ainoa positiivinen ja tärkeä asia on se, että puuhuoltoverkoston parantamiseen on korvamerkitty lisää rahaa tällä hallituskaudella. Suomi kun elää ainakin vielä toistaiseksi metsästä.
Talvikunnossapitoon
satsataan enemmän
Syrjäisten sorateiden, siltojen ja kelirikkoteiden perusparantaminen puunkuljetusta varten ei kuitenkaan paljon hetkauta tienkäyttäjien suurta enemmistöä. Tienpäältä tullut viesti on, että nykymeno alkaa riittää. Erityisesti viime talvena tiepiiriin sinkoili palautetta, jota ei ollut mukava ottaa vastaan.
"Tyytyväisyys talvihoitoon romahti. Osittain siitä syystä, että ilmastonmuutos asettaa meidätkin uusien asioiden eteen. Kelit vaihtelevat nopeasti ja silloin pitäisi myös pystyä reagoimaan nopeasti."
"Jatkossa kaikkien tieluokkien teiden, ja erityisesti pääteiden talvihoidon laatua nostetaan sekä laadunvalvontaa tehostetaan. Hoitoon tullaan panostamaan niin paljon, että taso vastaa paremmin tienkäyttäjien odotuksia", Räinä lupaa.
Oulun tiepiirillä on listoillaan myös isoja hankkeita. Nelostien remonttisuunnitelmat Oulun kohdalla sekä Oulusta pohjoiseen ja etelään ovat paperilla. Ne ovat kuitenkin suuruusluokaltaan sellaisia, että eduskunta päättää niistä hankekohtaisesti erikseen. Hankkeet ovat toteutusvuorossa aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella..
Kuusamontien uudistaminen Hintasta Korvenkylään on toistaiseksi viimeinen isompi ponnistus tieasioissa Oulun seudulla.
Mitä ylipäätään pitäisi tehdä, kun rahat eivät riitä?
"Valtakunnallisia ja poliittisia päätöksiä. On jo viritelty keskustelua siitä, että jos rahoitus ei muilla keinoin riitä alueelliseen perustienpitoon, Suomessa pitäisi harkita luopumista jostakin isosta tiestön uudishankkeesta. Kaikki hankkeet ovat kuitenkin hyvin perusteltuja. Minä en sano mistä, Matti Räinä hymyilee.