Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) haluaa lisäpanostusta muun muassa tiemäärärahoihin ja joukkoliikenteen kehittämiseen. LVM julkisti maanantaina liikenteen, viestinnän ja omistajatoiminnan tavoitteensa vuosille 2003–2006.
Ministeriön lähtökohtana kehityssuunnitelmissa on se, että määrärahat lisääntyvät nykyisestä. Ministeriön mukaan hallinnonalan määrärahojen tulisi olla 1,55–1,57 miljardin euron tasolla vuosina 2003–2006. Kuluvalle vuodelle hallinnonalan kokonaisbudjetti on 1,32 miljardia euroa.
Uusien väylähankkeiden sijasta liikennepuolen painopiste on nykyisellä 606 miljoonan euron budjetilla kunnossapidossa.
Kehittämislaskelman mukaan määrärahoihin tarvittaisiin noin sadan miljoonan euron lisäys, jotta pääteiden turvallisuutta voitaisiin parantaa ja toteuttaa alueellisia turvallisuus- ja muita pienehköjä hankkeita. Myös yksityisteiden valtionavustuksiin halutaan nykyistä enemmän varoja.
Jos pääteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen saadaan 50 miljoonaa euroa vuodessa, ei nykyisiä nopeusrajoituksia tarvitse pudottaa, LVM katsoo.
Perusradanpitoon esitetään lisärahoitusta 45,5 miljoonaa euroa vuotta kohden, jotta pystyttäisiin estämään ratojen huonon kunnon aiheuttamien liikennerajoitusten lisääntyminen.
Tasoristeyksiä poistetaan, turvavarusteita lisätään ja muutoinkin parannetaan tasoristeysolosuhteita aikaisemmin suunniteltua nopeammin.
Joukkoliikenteen rahoitustasoa on ministeriön mukaan nostettava, jos suotuisaa kehitystä, eli joukkoliikenteen matkustajamäärien loivaa kasvua aiotaan ylläpitää ja nykyiset palvelut säilyttää.
Joukkoliikenteen rahoitukseen on vuodelle 2002 budjetoitu 79,9 miljoonaa euroa. Kehittämiseen tähtäävä suunnitelma edellyttäisi lippu- ja kehitysrahoituksen kasvattamista siten, että joukkoliikennerahoitus olisi vuosina 2003–2006 keskimäärin 85 miljoonaa euroa vuodessa.
Tavaraliikenteen tonnikilometrien ennustetaan kasvavan 1–3 prosenttia vuosina 2002–2006. Logistisia kustannuksia pyritään alentamaan kohti kilpailijamaiden tasoa.
Kuljetusmarkkinoiden epäterveisiin piirteisiin puututaan kehittämällä valvontateknologiaa. Itäliikenteen esteitä pyritään vähentämään.
Suomi soveltaa täysimääräisesti EU:n komission hyväksymiä valtiontukia rahtilaivoille. Ulosliputus on näin saatu estettyä.
Matkustaja-aluksille maksetaan tukea merityötulosta toimitettaviin ennakonpidätyksiin. Hallituksen linjana kuitenkin on pidemmällä aikavälillä harmonisoida ja kokonaan poistaa matkustaja-alusten tuet.
Liikenne- ja viestintäpolitiikkaa pyritään harjoittamaan tasapuolisesti huolimatta valtion mahdollisista omistajaintresseistä.
Ministeriön omistajuus ja poliittinen ohjaus hallinnonalan yhtiöissä ja liikelaitoksissa on eriytetty selkeästi toisistaan. Asiat käsitellään niin, ettei intressiristiriitoja synny.
Pörssiyhtiöiden kohdalla liikenne- ja viestintäpoliittisiin tavoitteisiin ei pyritä omistajaohjauksella, eikä valtion enemmistöomistuksessa olevilla yhtiöillä ole erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia.
Sääntelijänä valtio kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, eikä puutu omistamiensa yhtiöiden operatiivisiin asioihin.