Tietokoneet, satelliitit ja älypuhelimet alkavat kuulua myös tierakentajien kalupakkiin. Linjatikut ja sihtilaput ovat jo kortilla Kemin kohdan moottoritietyömaalla. Kemiläinen kaivinkoneen kuljettaja Jouko Liukkonen ei edes kaipaa tuttuja tietyömaiden tunnusmerkkejä, sillä uusilla värkeillä hommat sujuvat tarkemmin ja nopeammin.
"Tämä on yllättävän helppo järjestelmä. Näytöllä on valmis malli, jonka mukaan on helppo toimia. Eikä tarvitse enää varoa tikkuja", Liukkonen kehuu ja näppäilee ruudulle tiealueen tiedostoja.
"Työkoneautomaatio on tulossa ja tullut kaikille isoille väylärakentajille. Sen ansiosta tehot kasvavat ja materiaalikulut vähenevät oleellisesti. Käytännössä täällä on kaikissa koneissa tietokonenäyttö", projektipäällikkö Pauli Komula selvittää. Tekniikka on harpponut eteenpäin: Kemin ja Tornion välisen moottoritien rakentamisessa olivat käytössä vasta ensimmäiset täkyhöylät.
Työkoneautomaation soveltaminen tierakentamiseen perustuu satelliittien, tukiasemien ja koneissa olevien näyttöjen yhteispeliin. Näyttö kertoo, miten maata on muokattava tietä varten. Linjatikkujen metsää ei tarvita.
"Tämä järjestelmä on näyttänyt kyntensä ja kuskit ovat olleet tyytyväisiä", Komula toteaa. Liukkonen vahvistaa projektipäällikön arvion.
Polttoainepiikki oli kaatua syliin
Kemin kohdalla nelostietä muokataan moottoritieksi kymmenillä miljoonilla euroilla. Kysymys on Pohjois-Suomen suurimmasta väylärakentamisesta. Destia urakoi suunnittele ja toteuta (ST) -hankkeena kaikkiaan vajaat 16 kilometriä uutta moottoribaanaa. Samaan aikaan urakoitavat Kemijoen ylittävät sillat eivät kuulu tähän 45,5 miljoonan euron pakettiin.
Tietöiden teko on ollut Destian urakkaorkesterille välillä hermoja raastavaa, sillä kesällä polttoaineiden hinnat hurahtivat piikkinä kohti taivasta. Dieseliä kuluu, kun maata siirrellään kaikkiaan parin miljoonan kuution verran. Komula myöntää, että kylmän kesän aikaan työmaa oli taloudellisesti kuumassa vaiheessa, sillä vain bitumin osalta urakka on sidottu indeksiin.
"Otimme kustannusten nousun hallitsemisen omaan piikkiimme. Jos nousu olisi jatkunut, riski olisi kaatunut meidän syliin", Komula kertoo.
Kesän piikki on onneksi ohi ja polttoaineiden hinnatkin ovat tulleet alaspäin. Komula laskeskelee, että kulut ovat pudonneet kymmenisen prosenttia, mutta kultaa ei ole päästy vuolemaan. "Olemme nyt samalla tasolla kuin tarjousta tehtäessä." Öljyn hinnan lasku tästä eteenpäin toisi pelivaraa, mutta Komula arvelee, että lasku tyrehtyy vuoden vaihteeseen mennessä.
Valtaväylä tuo turvaa ja selventää maankäyttöä
Moottoritie on Kemi-Torniolle iso potti. Teollisuuskeskus on Ruotsiin ja muualle Lappiin suuntautuvan liikenteen sekä koko Perämerenkaaren solmukohta. Raskas liikenne jyrää nyt tukkoisilla teillä. Moottoritie tuo joustavuutta, turvallisuutta ja nopeampaa liikennettä.
"Pitkällä tähtäimellä se selventää myös kuntien maankäyttöpolitiikkaa. Ison väylän varrelle on toiminnallisesti helppo sitoa eri asioita", Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen valottaa.
Tiehallinnon toiveena on moottoritien rakentamisen jälkeen päästä välittömästi jatkamaan ohituskaistojen rakentamista Simon ja Iin välille. Suunnitelmat odottavat jo valmiina pöytälaatikoissa, mutta erillisrahoituksesta ei toistaiseksi ole tietoa.
"Tavoitteena on jatkuva ohituskaistatie Oulun ja Kemin välille. Se olisi mahdollista tehdä kymmenessä vuodessa, mutta tuskin näin rivakasti saadaan rahoitusta", suunnittelupäällikkö Jorma Leskinen Lapin tiepiiristä kertoo. Ohituskaistaketju katkeaisi vain taajamien kohdalla.
Kemin ja Oulun välinen nelostie on onnettomuusherkkää väylää, raskasta liikennettäkin on paljon. Ohituskaistoilla kumipyöräliikenne saataisiin sujumaan joustavammin ja tuhoisat nokkakolarit eliminoitua minimiin. Kuolleita ja loukkaantuneita olisi oleellisesti nykyistä vähemmän.
Ruotsalainen muistuttaa, että Kemin ja Oulun välille on syntymässä yhtenäinen työssäkäyntialue. Kemi-Torniosta 600 -- 700 henkilöä kulkee päivittäin töissä Oulussa, ja toisinpäin virta on liki saman suuruinen. Liikennejärjestelyjen lisäksi mietitään Oulu -- Kemi-Tornion välistä kehityskäytävää, josta liikenne olisi vain osa kokonaisuutta.