Tie­dus­te­lu­pääl­lik­kö: So­ti­las­tie­dus­te­lu voisi kertoa toi­min­nas­taan ja osal­lis­tua jul­ki­seen kes­kus­te­luun tietyin reu­na­eh­doin

- Mikäli kansalaisilla on tarve saada objektiivista ja analysoitua tietoa turvallisuusympäristömme kehityksestä, olisimme kyllä oikea taho sitä tarjoamaan, sanoo Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho.

Tiedustelupäällikkö Harri Ohra-ahon (vas.) mukaan sotilastiedustelun tehtäväksi jäisi joka tapauksessa sen arviointi, mitä salaisesta tiedosta voidaan suodattaa julkiseen muotoon. Arkistokuvassa Ohra-aho keskustelemassa Supon päällikön Antti Pelttarin kanssa.
Tiedustelupäällikkö Harri Ohra-ahon (vas.) mukaan sotilastiedustelun tehtäväksi jäisi joka tapauksessa sen arviointi, mitä salaisesta tiedosta voidaan suodattaa julkiseen muotoon. Arkistokuvassa Ohra-aho keskustelemassa Supon päällikön Antti Pelttarin kanssa.
Kuva: Ratilainen Mauri

Suomessa sotilastiedustelu voisi tietyin reunaehdoin osallistua julkiseen keskusteluun sekä kertoa kansalaisille tiedustelutoiminnan yleisistä linjoista ja periaatteista.

Näin arvioi Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho STT:lle.

Ohra-ahon mukaan lähtökohtaisesti kaikki sotilastiedustelun materiaali on silti salassa pidettävää.

–  Mikäli kansalaisilla on tarve saada objektiivista ja analysoitua tietoa turvallisuusympäristömme kehityksestä, olisimme kyllä oikea taho sitä tarjoamaan, sanoo Ohra-aho.

Salassapidon ja avoimuuden rajat nousivat laajaan keskusteluun joulukuussa niin sanotun Viestikoekeskus-uutisoinnin yhteydessä. Tuolloin Helsingin Sanomat käytti jutussaan salaisiksi leimatuista asiakirjoista saatuja tietoja.

Poliisi alkoi tutkia Helsingin Sanomien uutisointia epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön asiasta.

Tiedustelupäällikkö Ohra-aho sanoo, että päätökset sotilastiedustelun avoimuudesta ja tietojen julkistamisesta eivät kuulu vain tiedustelulle itselleen.

–  Jos halutaan julkistaa laajempia katsauksia, esimerkiksi vuosiraportteja, tulee kuulla myös poliittisia ja sotilaallisia päättäjiä.

Taustoittavaa informaatiota yleisölle?

Ohra-ahon mukaan sotilastiedustelun tehtäväksi jää joka tapauksessa sen arviointi, mitä salaisesta tiedosta voidaan suodattaa julkiseen muotoon.

–  Parhaiten tiedon turvaluokan pystyvät arvioimaan tiedon hankkijat eli eri tiedustelulajit. Sen joka taas julkistaa tiedon, tulee ymmärtää tiedonhankintaan liittyvät taustat.

Tiedustelupäällikön mielestä mahdollisessa avoimuuden lisäämisessä yleisön suuntaan pitää olla aina tarkoin määritelty tavoite.

–  Kansalaisille informaatio olisi enemmänkin taustoittavaa, hän sanoo.

Sotilastiedustelun raporttien vastaanottajia ovat Puolustusvoimien kaikki johtoportaat sekä tasavallan presidentti. Ohra-ahon mukaan informaatiota saavat lisäksi pääministeri ja valtioneuvoston kanslia sekä puolustus- ja ulkoministeriöiden johto.

"Järkiperusteista keskustelua tiedustelulaista"

Viime viikolla hallitus antoi eduskunnalle suuren tiedustelulakipaketin, johon sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta.

Ohra-ahon mielestä suomalaisten yksityisyyden suoja ja kansallinen turvallisuus ovat tasapainossa valmiissa lakiesityksissä.

–  (Tiedustelutoiminnan) valvonnallisia vaatimuksia on tarkennettu lausuntokierroksen aikana, hän arvioi yhtenä esimerkkinä.

Tiedustelupäällikkö toivoo, että aiheesta kiinnostuneet kävisivät lakiesitykset läpi, ja kysyisivät sen jälkeen epäselvistä asioista myös ammattilaisilta.

–  Toivon, että asioista ei keskusteltaisi tunneperustein tai musta tuntuu -perusteisesti, vaan järkiperusteisesti.