Suomalaisten merkittävin eliniän lyhentäjä on sepelvaltimotauti.
– Kolmasosa kuolemista johtuu sydän- ja verisuonitaudista. Viidesosa kaikista kuolemista johtuu sepelvaltimotaudista, sisätautien professori Janne Hukkanen OYS:sta kertoo.
Sepelvaltimotauti kehittyy osin elintapojen, osin perimän kautta. Oman riskitaustan tiedostaminen on parasta ennakointia.
– Infarktit tulevat vasta vanhemmalla iällä, mutta tauti alkaa kehittyä pikkuhiljaa jo lapsuudesta alkaen, kun rasvajuostetta alkaa kertyä valtimoihin. Sepelvaltimotaudin oireet alkavat yleensä neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, ja suurin osa sydäntautikuolemista tapahtuu eläkeiässä. Ihmisten tulisi olla kartalla omista riskitaustoistaan. Verenpainetta sekä sokeri- ja kolesteroliarvoja on hyvä tsekkailla ja muokata elämäntapoja terveellisemmiksi, Hukkanen neuvoo.
Muljahteleva, särkyvä sydän
Kaikki sydämen erikoinen toiminta ei kuitenkaan viittaa sydänsairauteen. Esimerkiksi satunnainen muljahtelu on Hukkasen mukaan täysin normaalia.
– Kaikilla on sydämen lisälyöntejä eli muljahtelua, joillain enemmän kuin toisilla. Tyypillisesti muljahtelun huomaa, kun menee levolle. Lääkärin arviota tarvitaan, jos muljahtelua on enemmän rasituksessa.
Stressi sen sijaan on Hukkasen mukaan sydämelle pieni riskitekijä, mutta huolestujatyypillä voi joidenkin tutkimusten mukaan olla suurempi riski myöhempään sydämen oireiluun.
– Särkyneen sydämen syndrooma on harvinainen syndrooma, jonka perimmäinen syy on vielä epäselvä, mutta sen laukaisee jokin yllättävä tunnejärkytys. Sydän pumppaa verta eri tavalla, ja kohtaus muistuttaa sydäninfarktia. Osa ihmisistä reagoi herkemmin elämän suureen stressiin. Kohtaukseen ei yleensä kuole, mutta näillä ihmisillä on suurentunut sydäntautiriski.
Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla olevat, sydämen veren- ja hapensaannista huolehtivat valtimot. Sepelvaltimotauti johtuu valtimoiden seinämien kovettumisesta ja ahtautumisesta.
– Sepelvaltimotautia on naisillakin yhtälailla, mutta naisille se tulee noin 10 vuotta miehiä myöhemmin. Estrogeeni suojaa vaihdevuosiin saakka.
Selkeä oire sepelvaltimotaudista on rasituksessa tuleva rintakipu tai hengenahdistus. Kipu voi heijastua leukaan, hartioihin tai vasempaan käteen, joskus myös vatsaan.
– On hyvä merkki, jos jaksaa hyvin rasittaa itseään eikä rasituksen sieto ole laskenut aiemmasta.
Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat korkea kolesteroli, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi ja sukurasitus, etenkin vanhemmilla ja sisaruksilla.
– Suurin yksittäinen riski on tupakointi. Jopa yhdestä tupakasta päivässä on haittaa, mutta toki vähentäminen auttaa aina. Suola, liiallinen alkoholi ja ylipaino ovat riskitekijöitä. Tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja kurissa oleva verenpaine ovat tärkeitä asioita.
Tiettyyn pisteeseen saakka sepelvaltimotaudin kehittymiseen voi itse vaikuttaa omilla valinnoilla, mutta kaikki ei kuitenkaan ole itsestä kiinni.
– Kolesteroliin ja diabetekseen vaikuttaa elintapojen lisäksi perimä. Myös verenpaineeseen vaikuttaa sukurasitus. Olisi hyvä hahmottaa omat riskitekijät ja vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat pahiten pielessä. Harva pystyy täysin ihanteelliseen elämäntyyliin, mutta kultainen keskitie on järkevä, Hukkanen kertoo.
Sepelvaltimotaudin riskitekijät
Korkea kolesteroli
Korkea verenpaine
Diabetes ja lievemmät sokeritasapainon häiriöt
Tupakointi
Sukurasitus