Kolumni

Tie ulos COVID-kriisistä vaatii lopulta laumasuojaa – ensivaiheessa tauti on kuitenkin saatava kokonaan pysäytettyä

COVID-viruksesta selviäminen edellyttää kaikkien sairastamista jossain vaiheessa, kun kunnollinen rokotesuoja on saatu kattavasti väestöille ja varautuminen sairaaloissa riittäväksi, kirjoittaa professori, ylilääkäri Petri Lehenkari Oulun yliopistosta.

COVID-viruksesta selviäminen edellyttää kaikkien sairastamista jossain vaiheessa, kun kunnollinen rokotesuoja on saatu kattavasti väestöille ja varautuminen sairaaloissa riittäväksi. Ensivaiheessa tauti täytyy kuitenkin saada kokonaan pysäytettyä.

Tämä edellyttää erityisiä toimia valtioilta ja erityisesti yksilöiltä. Sosiaalinen eristäytyminen ja suusuojaimet pitää normalisoida arkielämään, sairaat ja epäillyt sairaat eristää ja tauti poistaa kokonaan seuraamalla tartuntoja massatutkimusten avulla.

COVID-19 pandemia on meille lääkäreillekin haastava hahmotettava. Taudin piirteet ja totaalinen ulottuvuus tekevät pitkään pelkäämämme pandemian kokonaiskuvan vaikeaksi. Yritän muodostaa käsitystäni seuraamalla asiaan liittyviä tieteellisiä julkaisuja, keskustelemalla eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja lisäksi päivittäin täydentyviä päivätilastoja sekä eri maiden ihmisten kokemustietoa.

Jo tammikuussa oli selvää, että Kiinan julkaisemat luvut poikkeavat paljon aikaisemmista epidemioista, eikä niitä pidetty luotettavina. Tuoreimmat tilastot vaikuttavat surullisen tosilta ja niiden pohjalta on voitu aloittaa ripeästi nykyiset pandemian leviämistä estävät toimet.

Kuten kaikki virukset, COVIDin täytyy päästä isäntäsoluihin sisälle. Tähän se kykenee sitoutumalla ACE2-reseptoriin, joita on elimistössä lähes kaikkialla ja joiden toiminta on häiriintynyt verenpaineen säätelyyn vaikuttavissa perussairauksissa, joita on keskimäärin enemmän meillä miehillä ja vanhoilla.

Meillä on myös immunologinen vaste erilainen. RNA-virus on ihmisen elimistössä vain vieras, jonka immuunijärjestelmämme pystyy yleensä hoitelemaan. Nyt virus on täysin uusi lajillamme ja voi aiheuttaa vaikeita taudinkuvia, kuten keuhkojen vajaatoimintaa, muiden sisäelinten vajaatoimintaa ja lopulta kuoleman.

Mikään kokeellinen lääkitys ei ole osoittautunut vielä kovin tehokkaaksi ja vaikka useiden jo olemassa olevien lääkkeitä tehoa testataan, yksittäisen ihmisen kohdalla ei kannata näitä kokeiluita tehdä.

COVID on erityisen tarttuva, hyvin myös elimistön ulkopuolella säilyvä ja aiheuttaa monenlaisia taudinkuvia lievästä vaikeaan. Viruksen strategia on ilotulitus kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Virus tarttuu helposti kaikille. Leviämisen lisäksi kuolleisuuteen vaikuttaa moni asia, kuten sosiaalinen vuorovaikutus, alussa saatava viruskuorma keskeisesti. Suomen kannalta kaikki kolme skenaariota vakavasta vaikeaan ovat vielä täysin mahdollisia, vaikka nyt pandemian ensimmäinen aalto vaikuttaakin meillä pysähtyvän.

Olen seurannut ilolla Suomea johtavan hallituksen kykyä hankkia ja analysoida ja ottaa käyttöön asiantuntijatietoa. Pidän tehtyjä toimenpiteitä erittäin hyvinä. Lähinnä vanhusväestöön kohdistuva ylikuolleisuus on eläkeyhtiöiden ja vanhenevien kansantalouksien kannalta Pentti Linkolan ajatusten mukaisesti ’populaatioiden tervehtymistä’, mutta yksilöiden kannalta hirvittävä elämän päättävä katastrofi.

Jokainen maa etsii omaa tietään ja vasta vuosien päästä voidaan arvioida tehtyjä ratkaisuja kunnolla. Uudet tartunta-aallot ovat mahdollisia niin kauan kuin virus on keskuudessamme. Siksi lopullinen tie ulos COVID-viruksen kanssa on se, että lähes me kaikki sairastamme taudin ja tieto viruksen nujertamisesta tulee osaksi immuunijärjestelmämme muistia ja syntyy laumasuoja.

Taudin vakavuuden vuoksi ensiapuna on välttämätöntä mahdollisimman täydellinen viruksen eradikaatio, poistaminen, ja leviämisen estäminen. Vaaditaan viruksen torjuntaan kehitetty laumaäly, joka ohjaa yksilön suojautumistoimia. Uskon, että tähän johtopäätökseen päädytään kaikkialla ja näin ostetaan aikaa, jotta väestöt koko planeetalla voidaan rokottaa, vähintään riskiryhmien osalta. Rokotetuotannolle tulee ennenäkemättömät vaatimukset, jotta se voidaan aloittaa jo vuoden 2020 aikana.

Suomessa on yksi maailman tasa-arvoisimmista ja julkisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä ja arsenaali taistella jokaista COVIDin aiheuttamaa kuolemaa vastaan. On oletettavaa, että kuolleisuus on jälkikäteen vertailtaessa meillä maltillisimmasta päästä.

THL ja poliittinen päätöksenteko arvioi koko ajan, minkä skenaarion mukaan mennään. Jokaisen kannattaa nyt miettiä omia toimiaan. Ulkona hanskat kädessä ja kaulaliina suun edessä on turvallista liikkua porukassakin, jos on terve. Jos on sairas, kannattaa eristäytyä ja hakeutua hoitoon ohjeiden mukaan. Terveiden tulee auttaa sairaiden selviämistä. Erityisesti niiden, joilla on riskitekijöitä kannattaa oman sairastamisensa helpottamiseksi tehdä kaikki voitava.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä toimenpiteenä meidän kaikkien tulisi alkaa käyttää vapaaehtoisesti suojaimia julkisissa tiloissa liikkuessamme.

Jossain vaiheessa voimme palata entisiin tapoihimme, mutta moni asia on tulevaisuudessa toisin säädelty ja seuraavalla kerralla olemme paremmin valmistautuneita, kun seuraava pandemia iskee.

Petri Lehenkari on professori ja ylilääkäri Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.