Tiaiset alkavat tulevina viikkoina tutustua tämän kevään asuntotarjontaan. Sen vuoksi nyt on korkea aika puhdistaa pihapiirin ja lähimetsän linnunpöntöt pesimiskuntoon.
Pöntön puhdistus ei ole suuri urakka: tärkeintä on poistaa kaikki edellisestä pesästä jäljelle jääneet tähteet. Todennäköisesti pönttö saa asukkaat puhdistamattakin, mutta siivous pidentää pöntön käyttöikää. Puhdistus myös kohentaa lintujen elämänlaatua ja pesimätulosta, sillä pesänjäänteissä voi olla kuolleita poikasia, kuoriutumattomia munia ja syöpäläisiä.
BirdLifen tiedottaja Lauri Hänninen muistuttaa, että suurimpiin pönttöihin kannattaa kurkistella varovasti, sillä pöllöjen pesintä on jo alkanut ja asukkaat voivat pesää puolustaessaan olla hyökkääviä.
Helppo valinta omalle pihalle on kirjosiepolle ja talitiaiselle sopiva pönttö. Siihen löytyy asukas hyvin todennäköisesti.
"Maaseutuympäristössä, jossa on vähän pellonreunaa, sopii myös kottaraispönttö", Hänninen neuvoo.
Samaan pihaan voi huoletta laittaa erilaisia pikkulintujen pönttöjä 20--30 metrin välein. Kottaraisen pönttöjä voi laittaa lähemmäksikin toisiaan, jopa samaan puuhun tai seinään rivitalon omaisesti. "Pikkulintujen pönttöjä en ripustaisi samaan puuhun tai kovin lähekkäin. Ne tahtovat kiistellä turhaan."
Hännisen mukaan pöntön ripustamiseen ei ole kovin tarkkoja sääntöjä. Ohjeellisista ripustuskorkeuksista kannattaa joustaa esimerkiksi silloin, jos pihapiirissä on kissoja. "Ilmansuunnilla ei ole muuta merkitystä kuin se, ettei pönttö kuumanakaan kesänä paahdu iltapäiväauringossa."
Linnunpöntön voi ripustaa myös metsään, mutta siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa. Esimerkiksi kaupungin metsään ripustettaessa lupa kannattaa kysyä kaupungin ympäristötoimesta ja vuokratonteilla tontin hallinnoijalta. "Useimmiten luvan saa. En usko sen olevan ongelma." Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Ainoastaan Suomessa harvinaisissa aarniometsissä pesäkoloja on luonnostaan riittämiin. Suurin pesäpula on talousmetsissä.
Hännisen mukaan ei kannata huolestua, vaikka pönttö jäisi ensimmäisenä kesänä tyhjilleen. "Kaikki linnut eivät tykkää liian uuden näköisestä pöntöstä. Esimerkiksi kottaraiset menevät mieluummin vanhemman näköiseen pönttöön."
Pöntön ulkokuoren voi halutessaan maalata vaikkapa oman talon väriin sopivaksi. Hännisen mukaan linnut eivät yleensä vierasta värejä, mutta osa lintulajeista suosii huomaamattomia pesäpaikkoja.
Kaleva seuraa lahjapöntön elämää
Haukiputaalaiset Reijo ja Leena Elovirta lahjoittivat Kalevan toimitukselle itse rakennetun linnunpöntön.
2,8 senttimetrin suuaukolla varustettuun pönttöön voidaan kevään mittaan odottaa asukkaaksi esimerkiksi sinitiaista tai talitiaista.
Reijo Elovirta muistuttaa, ettei pöntön suuaukko saa olla liian suuri. Muuten koloista kilpailevat isommat linnut pääsevät ryöväämään pesän pienemmältä.
Kaleva seuraa, kuinka pihapöntön asuttaminen etenee.