Thrash-metalli on parhaimmillaan melkoisen päräyttävä kokemus. Amerikkalainen Death Angel oli lauantai-iltana Oulun Jalometalli-festivaaleilla varsin päräyttävässä tikissä. Ja niin oli yleisökin: nyrkit takoivat ilmaa, yhteishuuto raikui ja circle pit pyöri villisti.
On pakko arvostaa metallikansan kohteliasta villitsemistä. Keskellä kenttää pyörivän pitin äärellä pystyi katsomaan Death Angelin keikkaa kutakuinkin osumia pelkäämättä.
Death Angel tarjosi Oulussa juuri sitä, mikä thrash-metallista on parasta: raisua energiaa, iskevästi sahaavia kitaroita, tiukkaa rypistystä ja vauhdikkaasti poukkoilevia rytmejä. Death Angel oli jo ensimmäisellä Ultra-Violence-levyllään keskimääräistä notkeampi thrash-pumppu ja on sitä edelleen.
Ei ollut yllätys, että debyytin Voracious Souls ja Kill As One -kappaleet olivat oululaisille parhaiten tuttuja. Se sen sijaan vähän yllätti, että vuoden 2004 comeback-levyltä Art Of Dyingilta poimitut The Devil Incarnate ja Thrown to the Wolves nousivat jopa koko keikan huippuhetkiksi.
Alkuperäisestä viisikosta ovat mukana enää kitaristi ja biisintekijä Rob Cavestany sekä laulaja Mark Osegueda. Tämä ei välttämättä ole pahasta, sillä Jalometalli-keikan perusteella tuore kolmikko ei ole ainakaan kyllästynyt thrashin vääntämiseen.
Osegueda on keulakuva jumalan armosta: lyhyenläntä kirppu, joka lavalla kasvaa metrin lisää mittaa. Ja miksipä pitkiä rastapötkylöitä päässään kasvattaisikaan, jos niitä ei vispaisi keikalla metallimäiskeen tahtiin.