Tero Pitkämäki liitti kokoelmiinsa olympiapronssin Pekingin keihäsfinaalissa. Aivan kauden paras vire ei finaalin löytynyt, mutta 86,16 heittänyt hallitseva maailmanmestari kiskaisi pidemmälle kuin kertaakaan sitten heinäkuun puolivälin. Pitkämäen pronssi nosti Suomen Pekingin mitalisaaliin neljään.
Suomalaisten haaveet keihäskullasta tai kahdesta mitalista Pekingissä kaatuivat Andreas Thorkildsenin ja Latvian Ainars Kovalsin heittoihin. Kumpikin löysi finaaliin kauden parhaan vireen.
Thorkildsen uusi neljän vuoden takaisen olympiavoiton kauden kärkituloksella ja olympiaennätyksellä 90,57 ja Kovalsin viimeinen heitto 86,64 nosti hänet kuudennelta sijalta toiseksi.
Loppukilpailun pettynein mies oli Tero Järvenpää. Hän oli vuosi sitten Osakan MM-kisojen finaalissa kahdeksas ja nyt neljäs tuloksella 83,95. Tamperelainen kiskaisi kuitenkin viidennellä heiton, jolla olisi oltu mitaleilla, mutta astui sen harmikseen yli. Teemu Wirkkala oli viides heitettyään finaalissa 83,46.
Thorkildsen kärjessä koko ajan
Thorkildsen paransi tulostaan kierros kierrokselta. Hän heitti ensimmäisellään 84,72 ja meni kilpailun johtoon. Toisella kierroksella hän kuroi eroa silloin toisena olleeseen Järvenpäähän heittämällä 85,91 ja kolmannella 87,93. Tuon jälkeen norjalaiselta irtosi jo pieni tuuletus.
Todellinen voittotuuletukseen hän lämpeni vasta, kun viides heitto kaarsi komeat 90,57.
Pitkämäki avasi kisan kiskaisemalla 83,75, mutta sen jälkeen heittäminen oli tovin hakusessa. Kunnon vire löytyi vasta neljänteen (85,83) ja kuudenteen heittoon (86,16). Ne olivat Pitkämäen parhaat heitot sitten heinäkuun puolivälissä käydyn Joensuun Eliittikisan, jossa hän kiskaisi 87,17.
Järvenpään ensimmäinen heitto oli kohdallaan ja se kantoi 83,95. Sen jälkeen tamperelainen ei tahtonut löytää kunnon otetta heittoihinsa. Toisella ja kolmannella yrityksellään hän tuli viivasta yli, neljäs epäonnistui ja viidennellä Järvenpää kiskaisi jättiheiton, jolla olisi taistelu kirkkaammasta mitalista, mutta astui sen yli. Tulos ei enää parantunut kuudennella heitolla.
-- Ensimmäisen heiton jälkeen vauhtijuoksu karkasi liian kovaksi. Se meni hässäköinniksi ja siihen tuli yksi askelpari lisää. Olisi pitänyt pystyä rauhoittamaan tilanne, Järvenpää harmitteli.
-- Tiesin, että mahdollisuuksia on mitaleille. Nyt harmittaa ja on tyhjä olo. Nämä ovat ainutkertaisia mahdollisuuksia, ja voi olla, ettei toista tule. Toki nyt on heti pantava tavoitteeksi Lontoo 2012, Järvenpää jatkoi.
Wirkkala näytti kyntensä
Wirkkalan verryttelyheitot eivät kulkeneet. Myös kaksi ensimmäistä meni poskelleen ja toholampilainen oli putoamassa jatkokierroksilta. Kolmannessa heitossa Wirkkala näytti kyntensä ja jytkäisi komeat 83,46. Se oli hänen paras heittonsa sitten Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa syntyneen ennätyksen 84,10.
-- Kahdessa ensimmäisessä heitossa perä jäi laahaamaan. Piti vain saada keihäänkärki poskelle, ennen kuin heitto lähtee, Wirkkala kertoi.
Pihtiputaan ennätysheitto varmisti Wirkkalalle olympiavalinnan. Sittemmin hänen tulostasonsa putosi tukijalan nilkkaan iskeneen kivun takia. Se puolestaan poiki puheita siitä, olisiko Antti Ruuskanen pitänyt valita joukkueeseen. Viidennellä sijallaan Wirkkala kuitenkin lunasti hänen kohdistetut odotukset.