Tero Pitkämäki liitti kokoelmiinsa olympiapronssin Pekingin keihäsfinaalissa. Aivan kauden paras vire ei finaalin löytynyt, mutta 86,16 heittänyt hallitseva maailmanmestari kiskaisi pidemmälle kuin kertaakaan sitten heinäkuun puolivälin. Pitkämäen pronssi nosti Suomen Pekingin mitalisaaliin neljään.
Suomalaisten haaveet keihäskullasta tai kahdesta mitalista Pekingissä kaatuivat Andreas Thorkildsenin ja Latvian Ainars Kovalsin heittoihin. Kumpikin löysi finaaliin kauden parhaan vireen.
Thorkildsen uusi neljän vuoden takaisen olympiavoiton kauden kärkituloksella ja olympiaennätyksellä 90,57 ja Kovalsin viimeinen heitto 86,64 nosti hänet kuudennelta sijalta toiseksi.
Loppukilpailun pettynein mies oli Tero Järvenpää. Hän oli vuosi sitten Osakan MM-kisojen finaalissa kahdeksas ja nyt neljäs tuloksella 83,95. Tamperelainen kiskaisi kuitenkin viidennellä heiton, jolla olisi oltu mitaleilla, mutta astui sen harmikseen yli.
Teemu Wirkkala oli viides heitettyään finaalissa 83,46.
Thorkildsen kärjessä koko ajan
Thorkildsen paransi tulostaan kierros kierrokselta. Hän heitti ensimmäisellään 84,72 ja meni kilpailun johtoon. Toisella kierroksella hän kuroi eroa silloin toisena olleeseen Järvenpäähän heittämällä 85,91 ja kolmannella 87,93. Tuon jälkeen norjalaiselta irtosi jo pieni tuuletus.
Todellinen voittotuuletukseen hän lämpeni vasta, kun viides heitto kaarsi komeat 90,57.
Pitkämäki avasi kisan kiskaisemalla 83,75, mutta sen jälkeen heittäminen oli tovin hakusessa. Kunnon vire löytyi vasta neljänteen (85,83) ja kuudenteen heittoon (86,16). Ne olivat Pitkämäen parhaat heitot sitten heinäkuun puolivälissä käydyn Joensuun Eliittikisan, jossa hän kiskaisi 87,17.
Järvenpään ensimmäinen heitto oli kohdallaan ja se kantoi 83,95. Sen jälkeen tamperelainen ei tahtonut löytää kunnon otetta heittoihinsa. Toisella ja kolmannella yrityksellään hän tuli viivasta yli, neljäs epäonnistui ja viidennellä Järvenpää kiskaisi jättiheiton, jolla olisi taistelu kirkkaammasta mitalista, mutta astui sen yli. Tulos ei enää parantunut kuudennella heitolla.
-Ensimmäisen heiton jälkeen vauhtijuoksu karkasi liian kovaksi. Se meni hässäköinniksi ja siihen tuli yksi askelpari lisää. Olisi pitänyt pystyä rauhoittamaan tilanne, Järvenpää harmitteli.
-Tiesin, että mahdollisuuksia on mitaleille. Nyt harmittaa ja on tyhjä olo. Nämä ovat ainutkertaisia mahdollisuuksia, ja voi olla, ettei toista tule. Toki nyt on heti pantava tavoitteeksi Lontoo 2012, Järvenpää jatkoi.
Wirkkala näytti kyntensä
Wirkkalan verryttelyheitot eivät kulkeneet. Myös kaksi ensimmäistä meni poskelleen ja toholampilainen oli putoamassa jatkokierroksilta. Kolmannessa heitossa Wirkkala näytti kyntensä ja jytkäisi komeat 83,46. Se oli hänen paras heittonsa sitten Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa syntyneen ennätyksen 84,10.
-Kahdessa ensimmäisessä heitossa perä jäi laahaamaan. Piti vain saada keihäänkärki poskelle, ennen kuin heitto lähtee, Wirkkala kertoi.
Pihtiputaan ennätysheitto varmisti Wirkkalalle olympiavalinnan. Sittemmin hänen tulostasonsa putosi tukijalan nilkkaan iskeneen kivun takia. Se puolestaan poiki puheita siitä, olisiko Antti Ruuskanen pitänyt valita joukkueeseen. Viidennellä sijallaan Wirkkala kuitenkin lunasti hänen kohdistetut odotukset.
Thorkildsen mursi keihään Aasia-taian
Andreas Thorkildsen mursi suomalaisten keihäsmiesten Aasia-taian lauantaina Pekingin olympiafinaalissa. Tähän asti suomalainen oli voittanut aina keihäänheiton, kun yleisurheilun olympialaiset tai maailmanmestaruuskilpailut oli järjestetty Aasian maassa.
Pauli Nevala voitti olympiakultaa Tokiossa 1964 ja Tapio Korjus Soulissa 1988. MM-tasolla Kimmo Kinnunen oli paras 1991 Tokiossa ja Tero Pitkämäki vuosi sitten Osakassa.
Se taika sentään Pitkämäen pronssin ansiosta vielä säilyi, että kaikissa Aasiassa järjestetyissä arvokisoissa suomalainen on voittanut vähintään yhden miesten keihäsmitalin. Thorkildsenin lisäksi Pitkämäen mitalin väriä himmensi lauantaina Latvian Ainars Kovals, joka heitti viimeisellä kierroksella ennätyksensä 86,64.
Suomalaisten keihäsmitalit olympialaisissa
Suomalaiset keihäänheiton olympiamitalistit:
1912 Tukholma: Keihäänheitto (molempien käsien yhteistulos): 1) Julius Saaristo, 2) Väinö Siikaniemi, 3) Urho Peltonen. Miehet: 2) Julius Saaristo.
1920 Antwerpen: Miehet: 1) Jonni Myyrä, 2) Urho Peltonen, 3) Paavo Johansson, 4) Julius Saaristo.
1924 Pariisi: Miehet: 1) Jonni Myyrä.
1932 Los Angeles: Miehet: 1) Matti Järvinen, 2) Matti Sippala, 3) Eino Penttilä.
1936 Berliini: Miehet: 2) Yrjö Nikkanen, 3) Kalervo Toivonen.
1948 Lontoo: Miehet: 1) Tapio Rautavaara. Naiset: 2) Kaisa Parviainen.
1952 Helsinki: Miehet: 3) Toivo Hyytiäinen.
1964 Tokio: Miehet: 1) Pauli Nevala.
1968 Meksiko: Miehet: 2) Jorma Kinnunen.
1976 Montreal: Miehet: 2) Hannu Siitonen.
1984 Los Angeles: Miehet: 1) Arto Härkönen. Naiset: 2) Tiina Lillak.
1988 Soul: Miehet: 1) Tapio Korjus, 3) Seppo Räty.
1992 Barcelona: Miehet: 2) Seppo Räty.
1996 Atlanta: Miehet: 3) Seppo Räty. Naiset: 1) Heli Rantanen.
2008 Peking: Miehet: 3) Tero Pitkämäki.
Jos Tukholman olympialaisten molempien käsien yhteistulosta ei huomioida, miehillä on yhteensä 21 mitalia, joista seitsemän kultaa, seitsemän hopeaa ja seitsemän pronssia.