THL listasi ko­ro­na­vi­ruk­sen ris­ki­ryh­mät – vaa­la­lai­nen Markku Pääs­ky­lä nou­dat­taa oh­jei­ta: "Se har­mit­taa, että sul­ka­pal­lon peluu loppui, kun sali sul­jet­tiin"

Tärkein ohje perussairaallekin on noudattaa THL:n antamia yleisiä suojaamisohjeita.

Astmaa sairastava Markku Pääskylä aikoo noudattaa riskiryhmiin kuuluville annettuja suosituksia.
Astmaa sairastava Markku Pääskylä aikoo noudattaa riskiryhmiin kuuluville annettuja suosituksia.
Kuva: Petri Hakkarainen

Tärkein ohje perussairaallekin on noudattaa THL:n antamia yleisiä suojaamisohjeita.

THL:n linjauksen mukaan koronavirus-riskiryhmiin kuuluu yli 70-vuotiaiden lisäksi suuri joukko perussairauksia sairastavia. Riskiryhmään kuuluvan syytä muistuttaa asiasta läheisilleen, jotta hekin osaavat noudattaa tarkasti THL:n suojaamisohjeita.

Astmaa sairastaa 260 000

Hengityselinten sairauksista kärsii puolisen miljoona suomalaista, pelkästään astmasta noin 260 000. Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo, että jo viime viikolla järjestölle tuli paljon koronaan liittyviä kysymyksiä.

– Tiedotamme tilanteesta nettisivuillamme ja kehotamme seuraamaan myös THL:n tiedotteita. Hengityssairauksista kärsivillä on yleensä hyvät kotihoitoohjeet.

Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa.

Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut. Suurin osa todetuista infektioista on toistaiseksi ollut lieviä myös kroonista keuhkosairautta sairastavilla.

Päivittäistä astmalääkitystä tarvitseva kuuluu riskiryhmään iästä riippumatta.

THL:n listauksen mukaan uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole.

Tupakointi saattaa lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle.

Verenpainelääkkeet turvallisia

Sydän- ja vesisuonisairauksia on yli 400 000 suomalaisella. Koronaviruksen sydänvaikutukset ovat samantyyppisiä kuin influenssaviruksen. Virus voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Sepelvaltimoissa verisuonten seinämien tulehdus voi lisätä sydäninfarktin riskiä. Myös keuhkojen sairastumisen aiheuttama hapenpuute voi altistaa infarktille.

Sydänsairauksien kirjo on laaja, eikä infektioon liittyvä riski ole samanlainen kaikille. Myös monet muut sairaudet ja elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat kokonaisriskiin.

Sydänsairaan on syytä ottaa hänelle määrätyt lääkkeet nyt erityisellä huolella. Suojaamisessa noudatetaan yleisiä ohjeita: kädet pestään riittävän usein ja kontakteja flunssaisiin ihmisiin vältetään.

Verenpainelääkkeet ovat Euroopan kardiologisen seuran ja Euroopan verenpaineyhdistyksen asiantuntijoiden mukaan turvallisia käyttää. Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että ne lisäisivät virusinfektioon liittyviä haittoja. Eläinkokeista on saatu viitteitä, että lääkkeet saattaisivat päinvastoin ehkä suojata keuhkoja virustulehduksen haitoilta, mutta tästä ei ole vielä tutkimusnäyttöä ihmisillä.

Infektio voi pahentaa diabetesta

Diabetesta sairastavista puolesta miljoonasta suomalaisesta suuri osa on iäkkäitä henkilöitä, joilla on usein muitakin vakavia sairauksia. Nämä sairaudet voivat tulehduksen myötä vaikeutua.

Infektiosairaudet lisäävät insuliinin tarvetta, ja infektio yleensä nostaa verensokeria riippumatta diabetestyypistä. Korkea verensokeri myös heikentää sairaudesta toipumista ja altistaa lisäsairauksille.

Diabeetikoiden riski saada virussairauteen liittyvä vakava infektio on suurempi kuin perusterveiden, mutta riskin suuruus on yksilöllistä. Suurin osa diabetestakin sairastavista ja koronavirustartunnalle altistuneista henkilöistä saa niin lievän taudin, ettei sairaalahoitoa tarvita.

Syöpähoito heikentää vastustuskykyä

Syöpään sairastuu oka kolmas suomalainen jossakin elämänsä vaiheessa. Suuri osa syöpäpotilaista parantuu kokonaan. Koronavirukseen sairastuminen on vaarallista syöpäpotilaalle, koska syöpähoidot heikentävät potilaan vastustuskykyä. Heikentynyt vastustuskyky lisää riskiä saada tartunta.

Riskiryhmään kuuluvat myös leikkauksessa olleet, vaikka he eivät olisi saaneet muuta syöpähoitoa.

Syöpäjärjestöt ohjeistavat, että syöpähoitoihin pitää mennä hoitosuunnitelman mukaan, ellei muita ohjeita anneta.

Syöpään sairastuneen lähiomaisen on erittäin tärkeää noudattaa viranomaisten antamia ohjeita riskiryhmälle. Fyysistä läheisyyttä on vältettävä mahdollisimman paljon.

Jos syöpäpotilas sairastuu flunssaan, hoidetaan ensin flunssa ja sen jälkeen hoitoja jatketaan. Syöpäpotilaan ei pidä peitellä flunssaoireita siinä pelossa, että syövän hoidot siirtyvät.

Immuniteetti voi laskea väliaikaisesti syöpähoitojen loputtuakin. Jos syöpähoidot ovat ohi ja henkilö on todettu terveeksi, hän ei periaatteessa kuulu riskiryhmään. Poikkeuksia on, joten on hyvä seurata viranomaisten suosituksia.

Syöpäjärjestöt toteavat neuvojensa olevan yleisluontoisia, koska eri syöpäsairaudet ja niiden hoidot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Myös saman syöpäsairauden hoito voi olla eri potilailla erilaista.

Elinsiirtopotilaat suojattava hyvin

Munuais- ja maksasairauksia on useilla tuhansilla suomalaisilla. Munuaissiirteen saaneita on kolmisen tuhatta ja dialyysihoidossa käy noin 2 000.

Jonkin verran on viitteitä siitä, että hylkimisenestolääkitys voi lieventää virusinfektion oireita ja sen komplikaatiota, akuuttia keuhkon vajaatoimintaa. Taudin vakavuus elinsiirron saaneella riippuu taustalla olevista perussairauksista.

Vielä ei tiedetä, onko koronainfektio vakavampi elinsiirtopotilailla kuin terveillä ihmisillä, mutta muut virukset aiheuttavat usein vakavampia infektioita ihmisillä, joiden immuunipuolustus on puutteellinen tai vaimennettu hylkimisenestolääkkeillä.

Jos lähipiirissä todetaan tai epäillään koronainfektiota, tulisi kontaktia elinsiirtopotilaaseen välttää kokonaan. Elinsiirron saaneen tai tämän omaisen tulee ilmoittaa hoitoyksikköön altistumisesta.

Suolistosairaille yleisohjeet

Tuleh­duk­sel­lista suolis­to­sai­rautta sairastaa noin 40 000 suomalaista. Potilaiden etujärjestö Crohn ja Colitis ry tiedottaa, ettei koronavirus aiheuta lisätoimia suolistosairaille. Heille suositellaan samoja suojautumis- ja varotoimia kuin muillekin ihmisille.

THL:n lisäksi potilasjärjestöt jakavat tietoa koronaviruksen aiheuttamista riskeistä. Tämän jutun lähteinä ovat hengitysliitto.fi, sydan.fi, diabetes.fi, kaikkisyovasta.fi, muma.fi ja crohnjacolitis.fi.

Astma vei riskiryhmään

Astmansa takia riskiryhmään kuuluva vaalalainen Markku Pääskylä ei hätäile koronan edessä. Arki sujuu melkein entiseen malliin.

– Uskalsin eräänä aamuna kauppaankin, ja terveyskeskuksessa oli pakko käydä. Siellä näyttivät rakentavan uusia väliseiniä käytävälle, varmaankin tämän koronan takia. Pikkuisen uskallan epäillä, että jotkin varotoimet ovat vähän ylimitoitettuja.

Pääskylä aikoo kuitenkin noudattaa annettuja suosituksia eli käsiä pestään tiuhaan ja ihmisjoukkoja vältetään. Tapaamiset lasten perheidenkin kanssa ovat nyt tauolla.

Pääskylä joutuu käyttämään lääkkeitä myös kilpirauhasen toiminnan parantamiseksi ja verenpaineen laskemiseksi.

– Minkäänlaiseen lääkkeiden tai ruoan, puhumattakaan vessapaperista, hamstraukseen en näe tarvetta. Kyllä huolto pelaa, vaikka poikkeustilassa ollaankin.

Vaikka verenpaineen kanssa on hieman ongelmia lääkityksestä huolimatta, ulkoilu kuuluu miehen ohjelmaan joka päivä.

– Se harmittaa, että sulkapallon peluu loppui, kun sali suljettiin. Vaan mökille tuohon melko lähelle pääsemme vaimon kanssa helposti milloin vain. Tärkeintä on, ettei tarvitse sisälle linnoittautua.

Ilmoita asiavirheestä