Yli 65-vuotiaiden elinajanodote on pidentynyt Suomessa noin neljä vuotta 1990-luvun jälkeen. Psyykkiseen, kognitiiviseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota, mutta hoidossa ja hoivassa on vielä kehitettävää.
Riittämättömästä energian ja ravinnonsaannista johtuvan vajaaravitsemuksen riski on yli 65-vuotiailla 33 prosenttia suurempi kuin nuoremmilla, ja hoitokustannukset 2–3-kertaiset hyvässä ravitsemustilassa oleviin verrattuna. Vajaaravitsemusta voi olla myös ylipainoisella ja lihavalla.
Tuoreen ravitsemusasiantuntijoille ja geriatreille tehdyn kyselyn mukaan vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon tarkoitettujen kliinisten täydennysravintovalmisteiden Kela-korvattavuutta tulisi laajentaa (89 prosenttia vastaajista, n=75) kattamaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito.
Eläkeikäisistä miehistä 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia saa suositeltua vähemmän proteiinia ruoastaan. Riittävä proteiinin saanti yhdistettynä tasapaino- ja lihaskuntoharjoitteluun ehkäisee ikääntyvien kaatumisia, tukee toimintakykyisyyttä ja itsenäistä elämää.