Yleisurheilu
Terwamaraton
Tämä kaupunki on lättänä, mutta Pohjantien alla Kasarmintiellä on pieni ja ilkeän hivuttava nousun tynkä.
Ei ihme, että osa maratonareista joutuu heittämään kävelyksi. Matkaa on sentään takana 35 kilometriä ja lähdöstä on aikaa lähes neljä tuntia.
Sanotaan, että maraton alkaa vasta 30 kilometrin jälkeen. Pahimmat paikat ovat juuri näillä kieppeillä, kun matkaa on taittunut roimasti, eikä maali silti vielä häämötä.
35,1 kilometrin huoltopiste auttaa, minkä pystyy. On rusinoita, suolakurkkuja ja -keksejä, vettä ja urheilujuomaa. On bajamaja ja ensiapupaikka
On aika ottaa selvää, pitääkö väite maratonin vaikemmista kilometreistä paikkansa. Sitä varten on turvauduttava urheilutoimittajan opasvihkon klassikkokysymykseen: miltä nyt tuntuu?
"Sinnillä mennään. Tämän vuoksi olemme lähteneet 20 asteen pakkasessa lenkille. Silti nämä viimeiset kilometrit ovat pahoja", Pirjo Miettinen ja Ulla Laasanen kertovat.
Miettiselle maraton on jo seitsemäs ja Laasaselle kolmas. Normaali loppuaika pyörii kuulemma neljän ja puolen tunnin kieppeillä. Nyt aikaa on kulunut kolme tuntia ja 55 minuuttia.
"Emme ole urheilijoita. Meille tämä on leppoisa piknik, sunnuntaijuoksu", naiset myhäilevät.
Todistettavasti juoksijoita pääsi myös maaliin asti. Miesten sarjassa kovinta vauhtia piti pietarilainen Sergei Druzhinin. Hänen voittoaikansa oli 2.40.44. Naisten ykkönen oli Johanna Koskela ajalla 3.13.55.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!
