Seela Sella, Leena Uotila ja Saara Pakkasvirta ovat teräs-leidejä Pamela Tolan ohjaamassa komediassa, jossa tavoitellaan unelmia ja annetaan stereotypioille kyytiä.
Pamela Tola ohjaa kesällä toisen pitkän elokuvansa Teräsladyt. Pääosia, kolmea yli 75-vuotiasta sisarusta, esittävät Leena Uotila, Seela Sella ja Saara Pakkasvirta.
Teräsladyjen ideaa Tola on kehitellyt jo yli seitsemän vuoden ajan. Hän kuvailee sitä tie-elokuvaksi ja mustaksi komediaksi.
– Elokuva katsoo näitä henkilöitä tosissaan, mutta ei pateettisesti tai kuolemanvakavasti, vaikka kuolemakin on läsnä, Tola sanoo.
– He osaavat nauraa itselleen. Minustakin maailmaa pitäisi katsoa niin, että jää mahdollisuus huvittua sen absurdiudesta.
Päähenkilövanhukset eivät ole ainakaan passiivisia. Kyse on unelmien tavoittelusta iässä, jossa se ei ehkä ole tyypillistä.
Tola on kirjoittanut elokuvaa tuottaja Aleksi Bardyn kanssa. Heidänkin ikäeronsa ja erilaiset näkökulmansa ovat vieneet tarinaa uusiin suuntiin.
Tola kertoo miettineensä, voiko hän kertoa näin paljon itseään vanhemmista ihmisistä. Mitä jos hän odottaisi vielä kymmenen vuotta ymmärtääkseen ikääntymistä paremmin?
– Aleksi sanoi, että juuri siinä on tuoreutta: vanhuus on erilaisissa raameissa. Tavoitteena on myös anarkistisuutta, että sekoittaisimme elokuvassa modernia ja näiden ihmisten maailmaa, Tola kertoo.
– Kerronta rikkoo stereotypiaa, että vanhoista ihmisistä pitää kertoa siloitellusti ja rauhallisesti.
Suomen suosituimpiin elokuvanäyttelijöihin yli kymmenen vuoden ajan lukeutunut Tola teki ohjausdebyyttinsä viime syksynä. Swingers-elokuva oli tilaustyö, jonka prosessi käsikirjoituksen sovittamisesta ensi-iltaan vei alle vuoden.
Huomattavasti keskivertoa suomalaiselokuvaa pienemmällä budjetilla ja poikkeuksellisesti ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea toteutetun komedian katsojaluvut jäivät alle odotusten, eivätkä arvostelutkaan olleet suopeita.
– Swingers oli tulikoe. Sitä yrittää aina tehdä parasta mahdollista siitä, mitä on tekemässä, niillä resursseilla mitä on, Tola sanoo.
– Kun on vähän aikaa ja rahaa, on tietysti vähemmän mahdollisuuksia. Swingers oli opettavainen hanke ja kieltämättä stressaava. Onneksi nyt ei ole sellaista painetta, että pitää saada äkkiä valmiiksi.
Teräsladyjen suhteen Tola toivoo, ettei katsojille synny sellaisia lukkoonlyötyjä ennakko-odotuksia kuin Swingersissä.
Hän arvioi edellisen elokuvansa kohtelun olleen myös kriitikoiden puolesta värittynyttä, koska leffasta puhuttiin ”Luokkakokous-tyyppisenä.”
– Kritiikit vaikuttavat. Pyrin välttämään arvostelujen lukemista ennen kuin menen elokuviin, sillä jos joku on ollut kriittinen, alan itsekin katsoa kriittisemmin, Tola miettii.
– Ei voi tietää, mihin pöhinä elokuvan ympärillä kulmautuu. Sekin on huonoa, jos ei puhuta mitään.
Teräsladyjen kuvauspaikkoja etsitään paraikaa. Kuvaukset tapahtuvat kesällä pääkaupunkiseudulla sekä Pohjois-Karjalassa, josta Tola itse on kotoisin. Teoksen ensi-ilta on vuoden 2020 puolella.
Kuvausten ajankohtaa määrittelee näyttelijälegenda Seela Sellan, 82, tiukka aikataulu. Sella näyttelee edelleen teatterissa ja välillä elokuvissakin, viimeksi Olavi Virrassa.
– Seela ei voi pitää töitä roikkumassa, Tola kertoo.
– Me kuvaamme silloin, kun Seelalle sopii.
Stressinhallinnan oppitunnit
Pamela Tola, 38, on näytellyt parissakymmenessä elokuvassa ja useissa television draamasarjoissa, yleensä keskeisimpiä rooleja. Ohjaajaksi hän ryhtyi lyhytelokuvilla jo kahdeksan vuotta sitten. Silloin valmistuivat yhdessä Dome Karukosken kanssa tehty Burungo sekä Elma & Liisa, jossa toisena ohjaajana oli näyttelijäkollega Pihla Viitala.
– Näyttelijänä voi aina mennä jonkun toisen vision taakse: olen tässä vain näyttelemässä. Ohjaajan työ on laajempaa. Mietin, miten voin sanallistaa ajatukseni niin, että joku saa kopin ja vielä toteuttaa sen muodossa, joka vastaa omaa käsitystäni, Tola kuvailee.
– Toisaalta pitää oppia päästämään myös irti omasta visiosta ja hyväksyä tietynlainen pettymys, ettei ideaa ehkä voi toteuttaa juuri niin kuin yksin kirjoitin.
Ohjaaminen on myös loputonta stressinhallintaa. Tola tietää, että hänellä on vastuu elokuvan taiteellisesta onnistumisesta.
Vaikka pitkään kehitellyn Teräsladyjen piti olla hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa ohjaajana, hän on iloinen, että sai aloittaa toisella hankkeella.
– Uskallan seisoa oman visioni ja ajatukseni takana. Tekemättä ei voi oppia asioita. Sikäli olen todella kiitollinen, että sain tehdä Swingersin.
