Ten­ka­nen ty­ve­nes­tä olym­pia­re­gat­taan: Pe­kin­gin tu­lok­kaas­ta kasvoi Rion mi­ta­li­toi­vo

Naisten Laser radial -luokassa kilpaileva Tuula Tenkanen on kukaties suomalaispurjehtijoiden suurin mitalitoivo Rio de Janeirossa.

Naisten Laser radial -luokassa kilpaileva Tuula Tenkanen on kukaties suomalaispurjehtijoiden suurin mitalitoivo Rio de Janeirossa. Olympiaregattaan hän pääsee silti pienemmän kohun saattelemana kuin ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan Pekingissä kahdeksan vuotta sitten.

Tenkasen Pekingin-olympiadebyytti Quingdaon vesillä 2008 herätti mielenkiintoa.

Juniorien edellisen vuoden maailmanmestari oli syrjäyttänyt olympiavalinnoissa lasereita koko 2000-luvun hallinneen Sari Multalan. Näin pöytä sen kesän suurelle suomalaiselle urheilukinalle oli katettu.

Julkinen tora Multalan ja Olympiakomitean ajaman Tenkasen paremmuudesta yltyi lähes yhtä kiihkeäksi kuin keihäänheiton arvokisavalinnoista toistuvasti käytävä kansalaiskeskustelu.

Pekingissä 18 vuotta täyttänyt Tenkanen oli olympiadebyytissään 22:s. Hän oli suurlupaus, joka sittemmin on kahdeksan vuoden aikana osoittanut luotettavuutensa arvokisa toisensa jälkeen.

- Tavoite on purjehtia tasainen kisaviikko. Täällä Riossa se ei ole ihan helppoa, maanantaina kilpailun aloittava Tenkanen sanoo ja viittaa vaihteleviin purjehduskeleihin.

Täsmällisen sijoitustavoitteen hän pitää omana tietonaan. Ehkä hänellä ei sellaista edes ole.

Todistanut tasaisuutensa

Tasaisuutensa Tenkanen on todistanut moneen kertaan.

Vuoden 2013 MM-hopeamitalisti on napannut EM-regatasta pronssit viime ja tänä vuonna. Se on meriitti, sillä eurooppalaispurjehtijat hallitsevat Kansainvälisen purjehdusliiton Isafin laatimaa naisten Laser radialin maailmanrankingia.

Rion ennakkosuosikeiksi Tenkanen nostaa kaksi nimeä.

- Belgian Evi Van Acker ja Hollannin Marit Bouwmeester ovat viime aikoina olleet vakuuttavimmat, hän kehuu Lontoon 2012 olympiapronssimitalistia ja saman kisan kakkosta.

Purjehdus oli hopealla ja pronssillaan olympia-Lontoosta yhteensä kolme mitalia ottaneen Suomen menestyslaji. Tenkanen kieltää, että tämä aiheuttaisi menestyspaineita Riossa.

- En niitä ainakaan itselleni ota. Lontoon menestys oli päinvastoin loistojuttu.

Virtaukset vaihtelevat

Rio de Janeirossa Tenkanen on purjehtijana jo kahdeksatta kertaa. Keskustelu Guanabaranlahden olympiavesien likaisuudesta on hänelle tuttua.

- Hyvä, että siitä keskustellaan. Eniten harmittaa paikallisten asukkaiden puolesta, ettei vesien puhdistamiseksi ole tehty enemmän.

Hän oli vuosi sitten Rion esiolympiaregatassa viides. Vauhtia jarrutti hieman regatan aikana tullut vatsatauti.

Jos ei Tenkanen ole haastateltavanakaan mielipidetykki, Rion purjehdusvesillä hän aikoo pitää suunsa visusti kiinni. Se on yksi tapa ehkäistä tautiriskejä.

Vaikka Laser radialin olympiaregatan rata-alueet ovat Tenkaselle tuttuja, kilpailussa joutuisimpien vesiväylien löytäminen on hankalaa.

- Meillä on rata-alueita lahden sisällä ja ulkopuolella. Kun radat ovat erilaisia, tuulet ja veden virtaukset ovat erilaisia. On hauskempaa, kun on vaihtelua.

Myös Rio de Janeiroa reunustava vuoristo vaikuttaa purjehduskeleihin.

- Lahden sisäpuolella aallot ovat taustalla olevien kukkuloiden takia kääntyilevämpiä. Merelle mentäessä aallokko on tasaisempaa, mainingit isommat.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä