Omaiset ja valtionjohto ovat jättäneet kukkatervehdyksensä presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuudessa.
Ensimmäisenä kukkatervehdyksen laski presidentti Koiviston leski Tellervo Koivisto. Hänen kukkavihossaan on punaisia ruusuja.
Presidentti Koiviston tytär Assi Koivisto ja hänen puolisonsa Heikki Allonen perheineen laskivat seppeleen Tellervo Koiviston jälkeen. Kukkatervehdyksen laskivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen.
Siunaustilaisuuden Helsingin tuomiokirkossa käynnistivät Jean Sibeliuksen Surusoiton sävelet.
Presidentti Koiviston arkku on peitetty Suomen valtiolipulla ja sen eteen on aseteltu hänen kunniamerkkinsä.
Myös elinkeinoelämän johtoa on saapunut paikalle. Hieman kello 12 jälkeen saapui Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Paikalle saapui myös europarlamentaarikko Paavo Väyrynen.
Mauno Koiviston hautajaisiin on kutsuttu yli 500 vierasta. Arkku tuotiin kirkkoon jo aamulla seppeleenlaskua varten. Ennen hautajaisia arkkua ympäröi kunniavartio, ja arkun eteen on sijoitettu Koiviston korkeimpia kunniamerkkejä.
Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa kello 13. Yle televisioi siunauksen suorana. Siunauksen toimittaa piispa Eero Huovinen.
Presidentti Koiviston muistotilaisuus alkaa noin kello 16 Säätytalossa.
Kansalaiset jonottivat kirkkoon - "kunnioitan suuresti Koivistoa"
Tuomiokirkon edustalle Senaatintorin puolelle sekä kirkon toiselle puolelle syntyi jo kello yhdentoista jälkeen jonoa, kun kansalaiset saapuivat osallistumaan presidentin siunaustilaisuuteen.
Ainakin ensivaiheessa kaikki halukkaat pääsivät sisään tarkkojen turvatarkastusten jälkeen.
Menijöiden joukossa oli niin nuoria kuin iäkkäämpiä ihmisiä. Kunnioitus valtiomiestä kohtaan sai monet tulemaan paikalle.
– Kunnioitan suuresti Mauno Koivistoa ja sitä, mitä hän on tehnyt Suomen hyväksi. Olen lisäksi ollut hänen kanssaan samassa työpaikassa 1970-luvulla. Muistan, että hän oli asiallinen, korrekti, ystävällinen ja nöyrä ihminen. Toivottavasti sää pysyy tänään koko ajan hyvänä. Toivon, että kaikki kunnioittavat Koivistoa myös tämän päivän jälkeen, Iiris Korhonen kertoi Lännen Medialle jonottaessaan sisälle kirkkoon.
Helsingissä opiskelevat turkulaistaustainen Aino Malmi sekä Miikka Huuskonen kertoivat niin ikään kunnioituksen olleen syy paikalle tulemiseen.
– Haluamme kunnioittaa Mauno Koiviston muistoa. Se oli aika selvää heti, että tulemme paikalle seuraamaan ainakin saattoa. Se oli vähän yllättävää, kuinka lyhyt jono täällä kirkon takana oli. Tulimme paikalle yhdentoista aikaan. Odotettavissa on kunnioittava ja juhlava tilaisuus, he kertoivat.
Senaatintorin puolelta kirkkoon menneet Tuomo ja Pietari Saarikko tulivat paikalle läheisen kannustamana.
– Vaimo kehotti tulemaan paikalle, koska hän oli aikanaan ollut pienenä Kekkosen hautajaisissa. Vaimo oli lisäksi tavannut aikanaan Koiviston. Hautajaiset ovat aina vakava tilaisuus, mutta niihiin liittyy aina toiveikkuutta iänkaikkisuudesta, Tuomo Saarikko totesi.
Ohjelmalehtiseen päätynyt virhe
Täysin kommelluksitta surujuhlan valmisteluista ei ole selvitty, sillä hautajaisiin liittyvään ohjelmakorttiin on päätynyt ikävä virhe.
Ilta-Sanomat kertoi ensimmäisenä, että Koiviston syntymäpäivä on kirjattu väärin ohjelmakorttiin, jota jaetaan yleisölle kirkossa.
Presidentti Koivisto syntyi 25.11.1923, mutta kortissa syntymäpäiväksi on merkattu 23.11.1923.
Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kertoi lehdelle, ettei ollut tietoinen päivämäärävirheestä ennen torstaita.
