Oletko kuullut broligarkeista?
Bro tarkoittaa miesten välistä ystävyyttä: ”What’s up bro?” -kaikuu niin Valkean Kesäkadulla kuin lasten katsomilla Youtube-videoilla. Kun bro-sana yhdistetään oligarkkiin, saadaan lopputulokseksi jotain erittäin pelottavaa.
Helsingin Sanomissa (30.4.) oli Kaisa Rautaheimon kirjoittama artikkeli ”broligarkeista”, jotka haaveilevat vapaakaupunkia Grönlantiin. Broligarkit ovat Yhdysvalloissa asuvia teknomiljardöörejä. Vapaakaupungissa saa tehdä lähes mitä haluaa, ilman sääntöjä, niin että ajatuksena on teknologian ratkaisevan kaikki maailman ongelmat. Tämä ei ole utopiaa vaan totisinta totta.
Tällainen vapaakaupunki on jo olemassa Hondurasiin kuuluvalla saarella. Kaupungin takana ovat PayPal-mafiaksi itseään kutsuvat broligarkit, joihin myös Elon Musk kuuluu. Samat teknoveljekset haaveilevat huhujen mukaan Grönlannin vapaakaupungista.
Geenimanipulaatioita, kryptorahaa, sääntelemätöntä tekoälyn kehittämistä ja ties mitä. Valtio ilman sääntöjä. Valtio, jota ohjaa ainoastaan kapitalismi.
Kehitys olisi eittämättä nopeaa, mutta ei eettistä. Kuulostaa karmealta ja rahaa valuu harvojen taskuun.
Kun tähän sotketaan alati lämpenevä ilmasto, muuttuu soppa sakeaksi. Toisessa päässä on jatkuvaa kasvua tavoittelevat broligarkit ja toisessa tutkijat, joiden sanat kaikuvat kuuroille korville.
Lapissa rikottiin kesällä 2024 kaikkien aikojen lämpöennätys, Kaliforniassa oli vuodenaikaan nähden poikkeukselliset metsäpalot loppuvuodesta. Kuivaa ja kuumaa. Sitä on tulevaisuudessa luvassa.
Kyse on vaikeista asioista. On helppo nostaa kädet pystyyn ja sanoa, että yksilön valinnoilla ei ole merkitystä. Näin varmasti osittain on, mutta mitä jos jokainen meistä tinkisi kuluttamisestaan?
Mitä jos käyttäisimme vaatteet loppuun, ostaisimme kirpputoreilta, lopettaisimme marmattamisen jauhelihapulasta ja käyttäisimme soijarouhetta. Kulutusvalintamme ovat maailman jätettä. Tehdään siis pieniä muutoksia yhdessä.
Mitä jos me yhteiskuntana äänestäisimme sen puolesta, että vihdoinkin ottaisimme ilmastonmuutoksen tosissamme? Kannattaisimme teknojättien tiukempaa sääntelyä, luottaisimme mediaan ja kunnioittaisimme sivistynyttä keskustelua?
On pelottavaa kehitystä, jos teknomiljardöörien valta kasvaa ja samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät yhteiskuntaan täysillä. Teknomiljardöörit voivat nimittäin aina paeta ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Luin hiljattain Margit Richertin ja Tomas Engströmin kirjat Nattavaara ja Armasjärvi. Kirjojen lähtökohdat eivät olleet kaukana siitä maailmasta, jossa nyt elämämme.
Kirjat kertovat yhteiskunnasta, jota ovat runnelleet niin pandemiat, luonnonkatastrofit kuin sodatkin. Maailmaan on syntynyt liittoumia ja kaupunkivaltioita.
Ensimmäinen kirja keskittyy kuvaamaan erään perheen lapsien selviytymistaistelua Pohjois-Ruotsissa. Vanhemmat ovat kuolleet. Miten selviytyä valtiossa, jota ei enää ole? Tavalliset ihmiset ovat palanneet metsästäjiksi ja keräilijöiksi, mutta miljardööreillä menee edelleen hyvin.
Kirjojen fiktiivinen kuvaus tulevaisuuden maailmasta tunki iholle. Toisaalta maailma tuntuu kaukaiselta, mutta toisaalta se on todella lähellä. Sen verran lähellä, että on vaikea kuvitella, että en muuttaisi kulutustottumuksiani.
Kirjojen pohjavire on ylikulutuksessa ja ilmastonmuutoksessa. Taidan aloittaa muutaman suoratoistopalvelun irtisanomisella. Pieni teko, mutta jostakin on aloitettava.