Pääkirjoitus

Tek­no­lo­gia­yrit­tä­jä Hulkon pai­no­kas viesti toi­vot­ta­vas­ti otetaan Oulussa va­ka­vas­ti

Oulun teknologiakylä aloitti toimintansa yli 40 vuotta sitten Valion tyhjilleen jättämissä maidonhajuisissa meijeritiloissa. Taustalla oli kaupungin ja yritysten tiivis yhteistyö.
Oulun teknologiakylä aloitti toimintansa yli 40 vuotta sitten Valion tyhjilleen jättämissä maidonhajuisissa meijeritiloissa. Taustalla oli kaupungin ja yritysten tiivis yhteistyö.

Teknologiayrittäjä Juha Hulkko teki Oululle palveluksen analysoimalla Kalevan haastattelussa kaupungin menestymisen mahdollisuuksia ja jarruja. Hulkon sanoilla on erityistä painoa, sillä hän seurasi aikoinaan "Oulun ihmeen" syntyä ja oli yksi tuon ilmiön luojista.

Haastattelun pääviestinä voi pitää sitä, että Oulusta uupuu nyt se elementti, jonka ansiosta kaupungin huima kehitys 1980- ja 1990-luvulla tuli mahdolliseksi. "Yhdessä tekemisen meno on valitettavasti loppunut", Hulkko toteaa.

Hänen vaikutelmansa on, että nyt kaupunki eli virkamiehet ja poliitikot ovat yhdessä laarissa, tutkimuslaitokset toisessa ja elinkeinoelämä kolmannessa. Näiden pitäisi päästä yhteisille foorumeille.

Uusia organisaatiota tai strategioita ei Hulkon mielestä tarvita. Se, mitä tarvittaisiin, on keskustelu ja uusien näkökulmien esille tuonti.

Myös sijoittajana toimivan Hulkon  arvio hämmentää: keskustelun ja yhteydenpidon puutehan on helposti korjattavissa. Näin ainakin luulisi.

Puhe Oulun ihmeen uusimisesta ei ole uutta. Kymmenisen vuotta sitten toiveita esimerkiksi asetettiin Oulun Puhelin Oy:n pohjalta syntyneeseen Oulu ICT:hen. DNA:n osakkeiden mojovalla myyntivoitolla piti puskea liikkeelle uusia oululaisia menestystarinoita.

Oulu ICT tunnetaan tätä nykyä Partnera Oy:nä. Voitokkaita tarinoita ei juuri ole kerrottavaksi.

Mutta on Oulussa komeita läpimurtojakin nähty, mistä kertovat vaikkapa yritykset nimeltään Oura ja iLoq. Lukuisia pienempiäkin huippumenestyjiä on.

Nyt Hulkko nostaa esiin tekoälyn, josta on puhunut jo vuosia ennen nykyistä huumaa. Hän ei näe mitään estettä sille, etteikö Suomi voisi olla edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä ja Oulu osana sitä. Eli pois ujous, Amerikan ja Kiinan ei tarvitsi ajatella jyräävän muita.

Iso kysymys on se, mitä Oulussa tarkkaan ottaen pitäisi tehdä. Teemasta sopii puhua esimerkiksi tulevassa kuntavaalikampanjassa.

Historia kertoo, että 1980-luvulla Oulussa tarvittiin sytyttäjiä ja toteuttajia, tarvittiin ennakkoluulottomuutta sekä yritysten, kaupungin että tutkimusmaailman puolelta. Ilman kaupungin aktiivisuutta teknologiakylää ei olisi koskaan syntynyt.

Hulkko sanoo tavanneensa kaikki Oulun viimeisimmät kaupunginjohtajat ja puhuneensa heidän kanssaan uudesta yhteisestä foorumista. Hän osoittaa haastattelussa samat sanat Oulun nykyiselle johdolle ja muistuttaa, että "viisaus tulee yhteistyöstä".

Yhteistyö pitää vain kokea jokaisella taholla hyödylliseksi. Jos hallinnollisia jarruja tulee vastaan, ne pitää purkaa.

Hyvänä merkkinä voi pitää jo sitä, että Oulussa aloittanut työryhmä miettii, miten kaupunkiin saadaan houkuteltua lisää kasvavia yrityksiä myös maailmalta. Ryhmässä on joukko kansainvälisiä ja kansallisia yrityksiä, ja jäsenenä muun muassa kaupunginjohtaja Ari Alatossava.