Elektroninen musiikki on elektronisin keinoin tuotettua ja esitettyä musiikkia, jonka historia yltää viime vuosisadan alun futuristeihin ja avantgardisteihin. Teknolla tarkoitetaan yleensä elektronista tanssimusiikkia, elektronisen musiikin kaupallista valtavirtausta. Tekno on samanlainen yleiskäsite kuin jazz tai rock, jonka sisään mahtuu hyvin laaja tyylien kirjo.
Juuriltaan täysin valkoinen eurooppalainen tekno alkoi kehittyä 1970-luvulla ja sen merkittävin yksittäinen tekijä, kuten koko elektronisen musiikin popularisoimisessa, on ollut saksalainen koneyhtye Kraftwerk.
Pian Kraftwerkin jälkeen eurooppalaista elektronista musiikkia hallitsivat Pet Shop Boysin ja The Human Leaguen kaltaiset britannialaiset syntikkapopyhtyeet. Brian Enon Music for Airports -albumi määritteli ambientin.
Chicagossa disco, funk ja eurooppalaiset vaikutteet kehittyivät house-musiikiksi ja hieman myöhemmin syntyi Detroit-tekno, Bootsy Collinsin funk-soundin ja Kraftwerkin yhdistelmä. Sittemmin Eurooppa ja Yhdysvallat ovat vuorotelleet elektronisen musiikin kehityksen kärjessä.
Trance, breakbeat, jungle, house - jatkuvasti uudistuvan elektronisen tanssimusiikin termistökirjo on miltei loputun. Erilaisin lisämäärein - disco-house, hardcore-tekno, acid-jazz - pakkaa voidaan sekoittaa vielä entisestään.
Jako perustuu rytmin tempoon ja aggressiivisuuteen, vokaaliosuuksiin tai niiden puutteeseen, melodioihin sekä vaikeammin määriteltäviin seikkoihin kuten musiikin "vakavuuteen" ja "syvällisyyteen".
Monenlaisia lähtökohtia
Tyylilajien tunnistaminen voi olla vaikeaa aktiivisellekin harrastajalle, saati sitten satunnaiselle kuulijalle. Tärkeämpää onkin hahmottaa, että teknossa pätevät samat lainalaisuudet kuin yleensä popmusiikissa ja taiteessa laajemmin.
Teknoa voidaan tehdä kaupallisista lähtökohdista, itseilmaisun tarpeesta tai rakkaudesta musiikkia kohtaan. On edelläkävijöitä ja pioneereja sekä heidän työtään popularisoivia tanssimusiikin tekijöitä.
Kaikki jumputus ei ole teknoa ja matalaotsaisten listahittien perusteella on typerää tuomita koko elektroninen musiikki "epäaidoksi". Aivan kuten rockissa, kiinnostavinta elektronista musiikkia tapaa marginaalista, pieniltä levymerkeiltä. Uusilta tekijöiltä, jotka pyrkivät ilmaisussaan eteenpäin ja eroon formaateista.
Tekno syntyi vastakulttuurina pysähtyneisyyden tilaan ajautuneelle rockille. Voi kysyä, ovatko superklubit, -dj:t ja niistä kirjoittanut lehdistö ajaneet teknon samaan ahdinkoon, missä rock patsasteli 1980-luvun alussa.