Petroskoissa toimivat Venäjän liikennemiliisin kapteenit Aleksandr Peresypkin ja Aleksandr Behterev ovat tyytyväisiä. Reilun viikon mittainen matka Pohjois-Suomeen on näyttänyt miehille kaiken mitä etukäteen on haluttu. "Olemme seuranneet liikennevalvontaa, vierailleet muun muassa Liikenneturvassa, katsastusasemalla ja autokoulussa, erittelee Behterev ja kiittää yhteistyötä hedelmälliseksi.
Liikkuvan poliisin käytössä oleva tekniikka on tehnyt miehiin vaikutuksen samoin kuin se, kuinka pienellä väkimäärällä työtä itse asiassa tehdään.
Tekniikan puute onkin heidän mielestään suurimpia ongelmia, mitä Karjalan liikennemiliisillä omassa työssään on. Tutka toki löytyy, mutta esimerkiksi alkometriä ei. Miliisin epäillessä rattijuopumusta kuljettaja onkin vietävä lääkäriin, joka kliinisten kokeiden jälkeen päättää, onko kuljettaja humalassa vai ei, kertoo Behterev esimerkin työn arkipäivästä.
Toisaalta, mikäli kieltäytyy lähtemästä lääkäriin, katsotaan se tunnustukseksi. Rattijuopumuksen raja on sama kuin Suomessakin, eli 0,5 promillea.
Ylinopeuksien valvontaan on tutkia, mutta mittaukset tehdään vain paikoiltaan, Siviiliautoihin asennettuja nopeusvalvontavälineitä ei ole.
"Kaksi autoa ilman poliisitunnuksia tosin on, mutta niidenkin rekisterilaatta on sininen, joten siitä kaikki tietävät, että miliisi on liikkeellä."
Muu käytössä oleva tekniikka koostuu lähinnä kahdesta liikuteltavasta vaa''asta, joilla voidaan valvoa raskaan liikenteen akselipainoja ja automaattisia rekisterilaatan lukulaitteita, joita löytyy muutamia.
"Esimerkiksi moottoripyöriä tai moottorikelkkoja ei ole käytettävissä."
Isommat sakot toiveena
Yhtenä ongelmana Behterev pitääkin liikennerikkomuksista määrättäviä pieniä sakkoja.
"40 kilometrin ylinopeudesta määrätään 100 ruplan, noin kolmen euron sakko", hän toteaa ja lisää että isommat sakot toisivat valtiolle lisää rahaa, jolla poliisi voisi pantaa kalustoaan ja hankkia lisää tekniikkaa.
Hän kiirehtiikin erikseen mainitsemaan Suomen vierailun aikana sattuneen tapauksen, jossa normaaliin liikennevalvonnan yhteydessä löydettiin tutkanpaljastin. "Siitä määrätyillä 1 300 euron sakoilla ostaisi Petroskoissa uuden auton", hän huokaa.
Erilainen organisaatio
Behterev kiittelee suomalaista liikennekulttuuria korkeaksi.
"Poliisi antaa sakot, mutta ei huuda nopeusrajoituksen rikkojalle saatteleepa vielä matkaan hyvän matkan toivotuksin, eikä sakon saajakaan tappele vastaan."
Poliisityö on organisoitu Venäjällä eri tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi Karjalan liikennemiliisissä toimii neljä 80 miehen ryhmää, joiden työt on jaettu. Yksi ryhmä toimii koko Karjalan alueella, toinen vastaa vain isojen maanteiden tarkistuspisteistä ja niin edelleen.
"Esimerkiksi venepoliisin työ ei meillä kuulu liikennemiliisille", Behterev tarkentaa.
Myös työajat ovat erilaiset. Kaksi päivää tehdään 12-tuntista päivää, sitä seuraa kaksi vapaapäivää ja niitä taas kaksi yövuoroa, jotka ovat 12-tuntisia. Koska tehtävät eivät rajoitu pelkästään liikennevalvontaan, tulee ylitöitä varsin paljon ja pitkät matkat tuovat mukanaan myös paljon matkapäiviä.
"Viikkotyöaika venyy usein noin 200 tuntiin ja yleensä 80-100 yötä vuodessa joudutaan työn vuoksi olemaan pois kotoa. Ylityöt maksetaan silloin tällöin rahana, mutta tavallisempaa on, että ne korvataan vapaalla.
Miliisillä on toisaalta pitkä loma, yhteensä kaksi kuukautta, josta ainakin toisen voi pitää kesällä.
Vuoroin vieraissa
Peresypkinin ja Behtarevin vierailu Pohjois-Suomeen oli vastavierailu Pohjois-Suomen Liikkuvan poliisin edustajien keväiselle vierailulle Kostamuksen, Muujärven ja Kalevalan alueelle. Pari vuotta valmisteltu yhteistyön tiivistäminen on näin saatu alkuun.
Vanhemmat konstaapelit Matti Kiljunen Oulusta ja Ari Korhonen Kajaanista kertovat vierailun antaneen virikkeitä myös omaan työhön tai kuten Kiljunen asian ilmaise: jotain jyviä, joista tulee leipää.
"Ainakin venäläinen tapa merkitä rekisteriotteeseen myös moottorin numero oli sellainen."
Kortteja kuivumassa
Kostamuksessa miehille myös selvisi. että kaupungin poliisilaitokselta löytyy yli sata suomalaisilta erilaisten rikkomusten vuoksi takavarikoitua ajokorttia.
Tietoa ajokortin menettämisen syystä ei Suomessa tiedetä eikä tieto kulje maidemme välillä.
Osittain tähän on syynä myös venäläinen käytäntö antaa ajokorttinsa menettäneelle väliaikainen ajokortti, joka on voimassa rikkomuksen oikeuskäsittelyyn asti.
Behterevin arvion mukaan oikeuskäsittelyn alkamiseen kuluu Venäjällä rikkomuksesta noin kaksi viikkoa.
Korttinsa menettäneiden suomalaisten uskotaankin ajaneen takaisin Suomeen, jossa he ovat vain ilmoittaneet kadottaneensa kortin ja saaneen sen tilalle uuden.
Asiaan pitäisi poliisitarkastaja Kari Purasen mukaan saada ehdottomasti korjaus.
Kyse on myös oikeusturvasta. Nythän samanlaiseen rikkomukseen ulkomailla syyllistyneet suomalaiset joutuvat eri asemaan sen mukaan, missä maassa rikkomus on tehty.
