Teh­tai­li­jan­ty­tär Sissi Sit­ruu­na kohtaa Ali Ap­pel­sii­ni -pa­ko­lai­sen – vil­lis­sä ku­va­kie­les­sä näkyy suo­ma­lai­nen kä­den­jäl­ki

Ai että kaikki animaatioelokuvat näyttävät nykyään samalta? Katsopas virolaisen Mait Laasin ohjaama sitrusooppera, jonka villissä kuvakielessä sykkii suomalaisen käsikirjoittajan Kati Kovácsin sarjakuvataide. Tarinakaan ei ole Disneytä: Ali Appelsiini on pakolainen, joka tapaa tehtailijan tyttären. Vinhat visiot kantavat silloinkin, kun tarinan siipi viistää maata. (Viro/Suomi 2013)

Eivät auta kivat veneilykelit tai päivänpaisteet, eivät tanssit tai kultasormukset: Teuvo Tulion elokuvassa kun ollaan, päätyy kaunis morsian vankilan lattiaa kuuraamaan. Syy on tietenkin mustasukkaisuuden. Regina Linnanheimo vastasi käsikirjoituksesta ja Eevan palavista katseista kuuluisilla suurilla silmillään. Niiden kunniaksi ohjaaja vyöryttää eroottisesti ladattuja kuvia, estottomia hulluuskohtauksia ja kaahausta. (Suomi 1952)

Muutaman kulta- ja platinalevyn jälkeen amerikkalainen artisti elää sen verran pulskasti, että hänen kärsimystarinansa tuoksahtaa vähän falskilta. Jos sen pystyy sivuuttamaan, on räppääjä Eminemin tarina yllättävän toimivaa kasvukertomusta. Tähti itse esittää duunarikodin ja yksinhuoltajaäidin (Kim Basingeria) Jimmyä, joka joutuu moneen kertaan todistamaan osaamisensa 1990-luvun Detroitin mustissa rap-piireissä. (USA 1952)