Tietokoneet Tulevaisuudessa tietokoneen tehot rakennetaan pienempään tilaa. Jo vuosikymmeniä on seurattu Mooren lakia, jonka mukaan suorittimen transistoreiden määrä kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein. Vastaavasti kaksinkertaistuu myös suorittimen tehokkuus.
Ensimmäiset mikrot, IBM PC:t, kahdenkymmenen vuoden takaa toimivat 4,77 megahertsin taajuudella eli tekivät 4,77 miljoonaa pikkutehtävää sekunnissa. Kauppojen hyllyjen uusimmat tehokoneet toimivat kahden gigahertsin taajuudella eli tekevät 2000 miljoonaa pientehtävää sekunnissa.
Tuon ensimmäisen PC:n keskusmuisti oli 64 kilotavua. Nykyään ei kannata käyttää mikroa, josta ei löydy muistia vähintään 128 000 kilotavua eli 128 megaa.
IBM PC:n tallentavana muistina oli ensin kasettiasema, sitten lerppulevykeasema ja 1980-luvun puolivälissä viiden megatavun kovalevy, joka oli suuri kuin kenkälaatikko.
Nykyinen kiintolevy voi olla tulitikkurasian kokoinen ja sisältää useita gigatavuja. Se on siis tuhat kertaa kapasiteetiltaan ensimmäistä kovalevyä suurempi. Tavalliset vakiokokoiset toimistojen kovalevyt ovat ensimmäisiä kymmeniä tuhansia kertoja tilavampia.
Näitä suurentavia lukuja voi tulevaisuuden mikrosta kukin kehitellä lähes kaikkien tietoa tallentavien tai siirtävien mikron laiteosien kohdalla, kunhan vain piirtää nousevan käyrän.
Uudet muodot
ja värit
Käyrän voi piirtää myös väreillä, sillä jo muutaman vuoden ajan desing-suunnittelijoille on annettu lupa korvata perinteinen kermanväri rohkeilla väreillä tai läpinäkyydellä.
Ulkonäköön, mutta myös tekniikkaan liittyen litteät näytöt yleistyvät, levenevät ja ohenevat kunnes ne saavuttavat paperin paksuuden.
Alati pienentyvä tekniikka on yksi syy, miksi siirrytään pois kulmikkaista peltilaatikoista. Niitä ovat suosineet insinöörivaatimukset.
Mikron sisään on ollut voitava sijoittaa mahdollisimman helposti monia kulmikkaita osia ja liittimiä. Tämän pakon nyt puuttuessa mikro saa sisustukseen paremmin sopivia muotoja.
Runsaan spekulointi kohdistuu kännykän ja kämmenmikron väliseen suhteesen, josta Nokia Communicator vihjaa suuntaa. Työjuhtamikron uhkaajaksi kämmen- tai kännykkämikrosta ei ole, mutta yhä useammassa tilanteissa siitä on korvaajaksi.
Verkosta monisolmuinen
Kukaan ei ihmettele, että kännykällä voi soittaa niin kauppatorilta kuin tunturin laelta. Pikemminkin ihmeteltäisiin, jos näin ei voisi tehdä.
Langattomat verkot ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet myös kodeissa. Syynä on niiden helppokäyttöisyys.
Mikron voi liittää lähiverkkoon ja internet-yhteyksiä voi luoda missä vain vailla seiniin upotettujen kaapeliliitäntöjen hakemista.
Tietoliikennenopeudet kasvavat muun tekniikan vauhtia ja tämä vaikuttaa myös internet-käyttöön.
Tulevat internetistä haettavat palvelut saavat olla paljon elokuviakin raskaampia.
Grid-ajatus yhtenäistää verkkoa. Sen mukaan internetistä tulisi monisolmuinen verkko, jossa jokainen mikro tarjoaa nettiin laskentatehoa ja säilytystilaansa samoin kuin voimala tarjoaa sähkötehoa.
Vastineeksi mikro saisi lisääntyviä ilmaisia palveluita.
Tulevaisuuteen sijoittuu yksi tärkeä tekninen muutos, joka aiheuttaa todella suuria muutoksia. Se on nykyisen, transistoreihin pohjautuvan, peräkkäin tietoa käsittelevän tekniikan keinojen loppuminen.
Transistoreita on kyetty tunkemaan yhä pienempään tilaan ja tällä on saatu yhä nopeampia koneita. Mutta fysiikalla on rajansa ja nykyinen tekniikka ei enää kykene pienentymään.
Eniten luotetaan atomeja pienempien kvanttien mahdollisuuksiin. Niiden tiloilla voi esittää nykyisten tietokoneiden perinteiset 0- ja 1-bitit.
Lisäetuna saadaan tiedonkäsittelyn rinnakkaisuus. Rinnakkain kvanteilla laskettaisiin sekunnissa se, mihin nykyinen supertietokone käyttää kuukausia.
Näillä "kvanttitietokoneilla" on jo saatu aikaan yksinkertaisia yhteenlaskuja, joten ne ovat samassa tilanteessa kuin nykyiset tietokoneet 1930-luvun lopulla.
Ensimmäinen yleiskäyttöinen tietokone, ENIAC, valmistui vuonna 1946.
Käyttöliittymät uudistuvat
Vuosia mikron käyttöliittymänä on ollut näppäimistö, näyttö, hiiri ja graafinen joko Windows tai Linux työpöytä ikkunoineen ja kuvakkeineen.
Lähivuosina mikään ei murra Windowsin ylivaltaa, sen takaa asennettujen Windowsien ja Office-pakettien suuri määrä. Ihmiset eivät halua tarpeettomasti oppia uusia tapoja.
Mikromaailma on kuitenkin aina muuttunut ja Linuxin osuus pöytäkoneissakin kasvaa jyrkästi.
Työpöytäkonseptin lisäksi on ehditty kokeilla muitakin mahdollisuuksia. Osa kokeiluista vakiintunee perinteisen käyttöliittymän täydentäjiksi, jotkut korvaajiksi.
Hahmontunnistus kehittyy
Uusien käyttöliittymien takaa löytyy hahmontunnistustekniikoiden kehittyminen. Hahmontunnistus tarkoittaa merkityksellisen rakenteen etsimistä datasta, kuten puheesta.
Jo muutaman vuoden on kotimikroonkin saanut kaupasta mikrofonin ja puheentunnistusohjelman, joilla mikron saa tunnistamaan käyttäjänsä puhetta. Tietokonetta voi komentaa puheella tai saada se muuntamaan puhetta tekstiksi.
Mikroa voi tulevaisuudessa komentaa myös katseella. Mikro tunnistaa kameralla, mihin silmä kohdistuu ja vaikka räpäytyksellä annetaan komento kuten hiirtä napsautettaessa.
Mikro voi tunnistaa silmien liikkeistä myös sen, tarvitseeko käyttäjä avustusta. Kun edelliseen liitetään vielä silmikkonäyttö, joka sisältää työpöydän lisäksi valikoita ja kamerakuvaa, siirrytään melkein kokonaan virtuaaliseen työpöytäympäristöön.
Erityisen käyttökelpoinen tämä on jo nyt niille, jotka esimerkiksi asennustehtävissä eivät voi käyttää perinteistä näyttöä, näppäimistöä tai hiirtä.
Tietokoneasut ja -korut edustavat ideaa, jossa tietokone sovitetaan ihmiseen eikä päinvastoin.
Älysormukset tai -vaatteet tunnistavat liikkeet ja ohjaavat tietokonetta tai tunnistavat käyttäjänsä tunnetilat, ja joko avustavat käyttäjää tai estävät muuta tietoliikettä häntä häiritsemästä.
Jo nyt löytyy pukuja, jotka mittaavat käyttäjänsä fyysisen tilan ja varottavat tai hälyttävät sairauskohtauksesta.
Tällainen puku hyödyntää monipuolisia tietoliikenneyhteyksiä.
