Oulu: Kau­pun­gin­joh­ta­ja Seppo Määttä eroaa

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Teh­dään­kö mi­nis­te­riöis­sä suur­kun­ta-Suo­mea?

Pari vaalikautta sitten kokoomuksen johtama hallitus koitti toteuttaa ”kuntauudistuksen”, joka olisi tarkoittanut noin kahdensadan kunnan lakkauttamista Suomesta. Jäljelle olisi jäänyt noin sata kuntaa. Suurkuntahanke kaatui lopulta kansaan ja perustuslakiin.

Nyt näyttää, että Suomen alueellista keskittymistä ollaan taas voimistamassa. Ministeriöiden kansliapäälliköt esittivät vastikään, että ”sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä valtion aluehallinnon kehittämistä on tarpeen tarkastella. Samalla on arvioitava kuntien tehtäviä ja lukumäärää.”

Kunnat vastaavat ihmisten arjen palveluista, kuten peruskoulusta, ja osaltaan koko Suomen elinvoimaisuudesta. Kansliapäällikköjen näkemys laittaa kysymään, valmistellaanko kulisseissa suurkunta-Suomea – mahdollista uutta sinipunahallitusta varten?

Keskusta tukee vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Sen sijaan kuntien Helsinki-johtoista lakkauttamista emme hyväksy. Se veisi suomalaisilta lähipalvelut ja voimistaisi alueellista keskittymistä tilanteessa, jossa Suomen turvallisuus, huoltovarmuus, taloudellinen pärjääminen sekä ihmisten ja maan eri osien välinen tasa-arvo edellyttää vahvaa alue- ja kuntapolitiikkaa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.