Finlanders on suomalaisen tanssiviihteen pioneeri. Lähes kaksikymmentä vuotta tanssikansaa armottomasti lämmittänyt työjuhta on pakertanut jo tuhansia keikkoja ilman tähtisolistia.
Länsisuomalaisista pitkän linjan tanssimuusikoista vuonna 1984 koottu Finlanders tanssitti ihmisiä jo kauan ennen 1990-luvun lopun tanssibändibuumia.
Yläneen Valasrantaan bussilla muun yhtyeen mukana matkaava kosketinsoittaja Aku Toivonen uskoo yhtyeen pitkän iän salaisuuden olevan siinä, ettei Finlandersilla ole koskaan ollut keulakuvaa tai tähtisolistia.
"Porukassamme ei voi olla yhtä vahvaa päällepäsmäriä. Olemme aina olleet täysi laidallinen muusikkoja, eikä meillä ole ollut solisteja. Se on tämän homman juju."
Perjantai-iltana kuusimiehinen yhtye on esiintynyt Tuuloksella tuhannelle ihmiselle, lauantain Valasrannan keikalle Toivonen odottaa pariasataa enemmän.
Rakkaus rannikkoseudulle
Niin Henry Theelin kuin Matin ja Tepon taustalla soittaneista muusikoista perustettu yhtye aloitteli uraansa 1984. Samoihin aikoihin väänsivät turkulainen Bogart Co ja porilaiset Yö ja Dingo ensimmäisiä viisujaan.
"Alkujaan Finlanders oli puhtaasti turkulainen bändi ja sillä tapaa sen alueen musiikista kiinnostuneiden nuorten miesten näkemys siitä, mitä kannattaa soittaa."
Finlandersissa vaikuttaa yhä kolme alkuperäismuusikkoa. Yhtyeen perustajan Jussi Lammelan ohella remmissä ovat edelleen hanuristi Lasse Paasikko sekä basisti Aarne Hartelin. Nykyisessä kokoonpanossa vaikuttavat alkukolmikon sekä kosketinsoittaja Toivosen lisäksi puhallinsoittaja Kari Lehtomäki ja kitaristi Timo Pelander.
Yhtyeessä 13 vuotta koskettimia soittanut, Rauman musiikkiopistossa kannuksensa hankkinut Toivonen tunnustaa työn olevan rankkaa, mutta antoisaa.
"Matkustelu ja kotoa pois oleminen on raskasta. Meillä kaikilla on kuitenkin sama näkemys työnteon moraalista ja musiikista tärkeänä osana elämää, mikä tekee työstä helpompaa."
Rannikkoseudulla syntynyt yhtye puhkuu myös merihenkisyyttä. Toivonen vihjaa, että yhtyeen repertuaariin kuuluu yhä sellaisia meriaiheisia balladeja kuten Aamu Airistolla ja Tähti ja Meripoika.
"Merimiesperinne on syvällä meissä. Sen kautta olen itsekin kulkurin luonteeni saanut."
Markkinalähtöistä pakertamista
Finlanders on osakeyhtiö. Se julkaisee levyt oman tuotantoyhtiönsä kautta, ja omistaa studion. Toivonen tunnustaa yhtyeen toiminnan olevan markkinavetoista. Iskelmäpumppu tekee vuosittain yhä 150-170 keikkaa.
Finlandersien ura on ollut viimeiset vuodet tasaista nousua. Vuonna 2001 julkaistu Anna jatkua yön möi kultaa, ja uusin Et kai luule -pitkäsoitto hipoo jo kultalukemia.
"Haluamme edetä tasaisen tappavasti. Varsinaista piikkiä ei urallamme ole ollut. Emme edes kaipaa nopeaa suosiota."
Finlanders on kustannustasoltaan jo sen luokan pumppu, ettei se voi esiintyä pienille saleille. Toivonen kertoo, että monet pienet tanssipaikat ovat bisneksen keskittyessä sulkeneet ovensa.
"Isot lavat porskuttavat ja pienet on syöty pois. Sellaisia parinsadan hengen iskelmäareenoita on vaikea enää löytää."
Sykettä ja
rytmitystä
Toivonen kertoo, että keikkapaikasta riippuen Finlanders musisoi yleisölleen neljästä viiteen tuntia illassa.
"Tanssikulttuuri perustuu sykkeeseen ja rytmitykseen. Ihmiset haluavat tanssiparketille jo heti iltakahdeksalta, ja he odottavat meiltä laadukasta tanssi-iltaa. Heitä ei kiinnosta jäädä oluelle tai seistä seinän vierustoilla."
Finlanders juhlii ensi vuonna kaksikymmenvuotista taivaltaan. Toivonen kertaa yleisön asennoitumisen tanssiyhtyeisiin muuttuneen vuosien aikana.
Yleisö on oppinut ymmärtämään, ettei konserteissa aina kaivata leveäleukaisena mahtailevaa tai sirpsakkana kimittävää keulakuvaa. "Vielä 1990-luvun alussa yleisö odotti keikoillamme, milloin solisti astuu lavalle", Toivonen naureskelee.
Finlanders esiintyy Oulussa Foxiassa perjantaina 19. syyskuuta.