Aika ajoin käyn äitini kanssa seuraavanlaisen dialogin. Se alkaa äitini ihmettelyllä siitä, miksi puhelimeni on aina äänettömällä: ”Ethän sinä kuule, jos joku soittaa.”
Vastaan joka kerta samoin: ”Eihän sitä nyt koko ajan tarvitse olla muiden tavoitettavissa.” Usein sananvaihto päättyy äidin hivenen huvittuneeseen pään pyöritykseen. On tuo nykysukupolvi hurjan omituinen.