Sähköenergia on yhteiskuntamme yksi keskeinen peruselementti, jonka tulisi olla valtiovallan valvonnassa. Sen ei pitäisi olla nykyisenlaisen markkinaehtoisen rahastusmekaniikan välineenä, vaan lainsäädännön kautta kuluttajasuojauksen alaisena hyödykkeenä, kuluttajalle luotettavasti toimitettuna ja asianmukaisesti hinnoiteltuna.
Toimivan länsimaisen yhteiskunnan perusedellytys on vakaat sähkömarkkinat. Hallituksen tehtävä olisi puuttua asioihin silloin, kun markkinavoimat tekevät ylilyöntejä.
Sähkön saanti on huoltovarmuuskysymys, jonka tuotanto ja jakelu olisivat varmistetut huomioiden sääolosuhteet ja kansallinen turvallisuus. Kulumassa oleva pakkastalvi kouriintuntuvasti paljastaa sähköntuotannon omavaraisuuden merkityksen. Tämä vaatii säästä riippumattoman perus- ja säätövoiman lisärakentamista, millä saataisiin vähennettyä ulkoa tuotetun sähkön tarvetta.
Hallituksen käynnistämän energiastrategia-ohjelman toivotaan tuovan parannuksia juuri näiden puuttuvien energiamuotojen saantiin (energiaministeri Mykkänen Yle ykkösaamu 13.1.)
Pörssisähkön myynti on hyvä esimerkki nykyistä mentaliteettia ”kaikki rahoiksi ja nopeasti”. Kuluttajan patistaminen kyttäämään edullisen sähkön saatavuutta ”ikään kuin verenpainetta mittaamalla” menee asia jo yli ymmärryksen.
Suomi pohjoisessa ilmastossa ei voi toimia sähköntuotannon vaihteluista riippuvaisen sähkönjakelun varassa. Esimerkiksi tuulivoiman osalta vähätuulisina päivinä kalliimman tariffin avulla pörssisähkön kuluttajat ohjataan säätelemään sähkönkulutustaan, jotta turvattaisiin tuotantokapasiteetti sekä asetetut ilmastotavoitteet.
Uutisoinneissa halvasta ja ilmaisesta sähköstä puhuminen sivuuttaa lisäksi suuren joukon kuluttajia, jotka hätäpäissä kalliisiin määräaikaisiin ajettuina yrittävät selvitä edelleen kalliin sähkösopimuksen kanssa. Ei pidä myöskään ummistaa silmiä sähkömarkkinoiden vaikutuksesta yhteiskunnan sisäiseen vakauteen.
Erkki Honkasalo
Lempäälä