Teknistyvässä maailmassa eteemme osuu mitä moninaisempia teknisiä laitteita, joita meidän tulisi nopeasti oppia käyttämään. Elektroniset kulutustuotteet lisääntyvät, ja tietokone on monelle keskeinen työkalu. Laitteilta vaaditaan hyvää käytettävyyttä, joka kertoo siitä, kuinka hyvin laite pysyy täyttämään käyttäjänsä tarpeet.
"Laitteen hyvä käytettävyys tarkoittaa muun muassa sitä, ettei sen käytön opetteleminen vaadi kohtuuttomia ponnisteluja", täsmentää yliassistentti Mikko Jämsä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Hän opettaa työkseen tulevaisuuden käytettävyysosaajia ja koordinoi opiskelijoiden harjoitustyönään tekemiä käytettävyystestejä.
"Teknisen vempaimen hankkinut tavallinen kuluttaja saattaa helposti kokea itsensä tyhmäksi, jos laite ei toimikaan hänen toivomallaan tavalla. Siitä ei tietenkään ole kyse, vaan yksinkertaisesti huonosta käytettävyyssuunnittelusta."
Käytettävyyttä ei voida mitata ja sen hyötyjä on vaikea suoraan osoittaa. Ehkä siksi se tuntuu joskus jääneen taka-alalle tuotteen suunnittelussa.
Kun yritykset ennen kilpailivat erilaisista teknisistä ominaisuuksista tuotteissaan, nyttemmin vähintään yhtä tärkeäksi seikaksi on astunut käytettävyys.
"Vielä jokin aika sitten stereoita myytiin sitä paremmin, mitä enemmän niissä oli nappuloita. Nykyään suuntaus on onneksi jo toinen, ja käytettävyydelle on alettu asettaa enemmän painoarvoa", Jämsä kiittelee.
Esimerkiksi videonauhurin käyttöominaisuudet ovat lähestulkoon samat kaikissa peruslaitteissa. Asiakas ostaa niistä sen, joka parhaiten vastaa hänen käyttötarpeitaan ja vaikuttaa yksinkertaiselta käyttää. Käytettävyys on siis myös kilpailuvaltti.
Testit kertovat totuuden
Käytettävyys tulisi ottaa huomioon tuotteen suunnittelussa alusta lähtien. Monet yritykset tekevätkin säännöllisesti käytettävyystestauksia, jotta tietäisivät, millaisiksi asiakkaat tuotteen mieltävät. Testit voidaan tehdä erityisessä käytettävyyslaboratoriossa, tai vaihtoehtoisesti havainnoimalla todellisia, arkipäiväisiä tilanteita, joissa ihmiset laitetta käyttävät.
Käytettävyystestauksen tavoitteena on löytää tuotteen kriittisimmät ongelmat ja puuttua niihin, kun se ei vielä ole liian myöhäistä. Ongelmiin on vaikea puuttua tuotantoprosessin pyörähdettyä käyntiin, vaikka ne olisivat huomattaviakin.
"Monet yritykset kehittävät tuotteitaan myös suoran palautteen perusteella. Asiakaspalaute on tavallaan asiakkaan tekemää käytettävyystestausta, ja sen kautta saattaa syntyä käyttökelpoisia ideoita tuotteen jatkokehittelyyn", Jämsä huomauttaa.
Testata voi mitä tahansa muutakin kuin elektronisia vempaimia, esimerkiksi autoja ja webbisivustoja testataan yhä enemmän. Käytettävyysasiantuntijat eivät yrityksissä suinkaan kaikki ole teknologian asiantuntijoita, vaan heidän joukostaan löytyy myös muiden alojen ihmisiä, humanistejakin.
Kaikki eivät käytettävyyssuunnittelun tärkeyttä kuitenkaan ole vielä ymmärtäneet. Suunnittelu vaatii luonnollisesti resursseja, ja osa yrityksistä ohittaa kuluttajien toiveet olankohautuksella. "Niillä aloilla, joilla käytettävyyden ei havaita vaikuttavan myyntiin, sitä ei juuri noteerata", Jämsä harmittelee.
Tällaisia aloja ovat esimerkiksi sellaiset, joilla kilpailevia tuotteita ei markkinoilla ole tai vertailu ei ostotapahtumassa ole mahdollista.
Käyttäjät tunnettava
Käytettävyysongelmia syntyy helposti, jos ei tunneta käyttäjiä, käyttötilanteita ja asiakkaiden laitteelle asettamia tarpeita. Suunnittelijat ovat aina alansa asiantuntijoita, joille laitteen logiikka on tietysti hyvin selkeä ja yksinkertainen - ovathan he sen itse suunnitelleet. Tavallinen käyttäjä, jonka käyttöön laite on suunniteltu, ei kuitenkaan katso sitä samasta näkökulmasta. Siksi käytettävyys olisi tärkeää testata ulkopuolisilla käyttäjillä.
Käyttäjiäkin on monenlaisia. Yritysjohtaja vaatii kännykältään erilaisia ominaisuuksia kuin naapurin mummo. Monelle on tärkeintä laitteen toiminta arkipäivän tilanteissa, toiset ostavat laitteita niiden moninaisten käyttömahdollisuuksien vuoksi. Kaikista mahdollisista käyttäjäryhmistä yrityksellä ei välttämättä ole ollenkaan tietoa, ennen kuin niitä aletaan tutkia.
Ongelmia saattaa syntyä myös yksinkertaisesti siitä syystä, että ihminen ei toimi kuten kone. Suunnittelijoiden haastava tehtävä onkin saada laitteet toimimaan ihmisaivojen logiikalla.
Hyvä käytettävyys on asiakkaan etu. Usein asiakas joutuu kuitenkin ostamaan sian säkissä.
"Laitteita pääsee harvemmin testaamaan kaupassa, mikä on tietysti harmillista. Asiakkaan on usein tyydyttävä tekemään päätöksensä pakkauksen ulkonäön ja lueteltujen ominaisuuksien perusteella, eikä käytettävyydestä valitettavasti tällöin saa minkäänlaista kuvaa", Jämsä toteaa.
Huono käytettävyys ei ainakaan vielä toistaiseksi kelpaa syyksi tuotteen palauttamiseen.