Väitöskirjassani vuodelta 1980 osoitin, vastaväittäjien hyväksymänä, että Pohjois-Suomen suurimpien jokien Tornionjoki, Kemijoki ja Oulujoki nimet ovat alkuperältään hämäläisiä ja osoittavat, että näiden tärkeiden lohijokien varret ja laaksot ovat olleet hämäläisen heimon asuttamia ensimmäisinä suomalaisina.
Saamelaisia eli Hämeen heimon kielellä lappalaisia sai toki jäädä jokivarsille paikka paikoin asustelemaan – ja yhdessä hämäläisten kanssa parhaita apajia lohestamaan.
Siitä saattoi yhdessä muiden todisteiden kanssa päätellä, että pohjoisen vanhimpia suomalaisia olivat hämäläiset jo 1000-luvun alkuvuosisatoina.
Vanhimmista kirjallisista lähteistä löytyi vuoden 1573 kymmenysveroluettelosta Siikajoen latvoilta Oulujärven länsipuolelta kylä, jonka nimi oli Tauasth känghämäki, vuoden 1581 luettelossa Tauast Kenge ym.
Ne oli helppo yhdistää nykyiseen nimeen Tavastkenkä, joka on noin 300 asukkaan kylä Pyhännällä, vuoden kyläksi valittu vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Se sijaitsee yhä lähellä Oulujärveä, sen länsipuolella.
Jo väitöskirjassani arvelin, että Tavastkenkä-nimessä alkuosa on hämäläistä merkitsevä ruotsinkielinen sana tavast ja loppuosa tulee ruotsin pohjoisten murteiden sanasta gänge, joka merkitsee ’käytävää’ eli koko nimi merkitsisi ’hämeenkäytävää’, siis hämäläisten kulkureittiä.
Jää kysymään, miten keskellä suomalaisaluetta on ruotsalainen nimi?
Kysymys on siitä, että asialla on ollut pohjoisin ruotsalaisheimo helsingit, jotka ovat olleet tekemisissä hämäläisten kanssa ja muotoilleet tämän ’hämeenkäytävää’ merkitsevän nimen.
Tiedämme muista lähteistä, että helsinkien heimolla on ollut vahva asema Perämeren ja siihen laskevien lohijokien kalastuksessa. Jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323 Perämeri mainitaan myös nimellä Helsingh haff ’Helsinkien meri’ ja Helsingjabotn ’Helsinginpohja’. Helsingin-alkuisia nimiä on pohjoisessa useita vanhojen kalastamoiden jäljiltä kuten Helsinginkoski Iijoen alajuoksulla.
Helsingit ennättivät myös Etelä-Suomen lohipaikoille, nimesivät muun muassa Vantaanjoen Helsinginkosken, jonka mukaan sai nimensä 1500-luvulla Helsinki-niminen kaupunki, joka nimi on yhä käytössä.
Jouko Vahtola
professori emeritus, Kiiminki