Aivan tavallinen kainuulainen tallaaja Marko Kemppainen on nyt olympialaisten hopeamitalisti. Kemppainen sai mitalin kaulaansa Markopoulon ammuntakeskuksessa ja joutui sellaiseen pyöritykseen, jota ei ole koskaan kokenut.
Silti Suomussalmelle palaa se tavallinen tallaaja, Kemppaisen Marko.
"Mihinkä minä voisin siitä muuttua. Ja mihin sieltä kainuulainen voisi lähteä", Kemppainen kysyi retorisesti mitali kaulassaan.
Kemppaisen letkautuksen mukaan kainuulaiset tallaajat ovat kateellisia muille. Skeet-ammunnan finaaliin piikkipaikalta lähtenyt Kemppainen joutui tunnustamaan Markopoulon dramaattisessa uusintakilpailussa Italian Andrea Benellin paremmakseen.
Kultamitali oli lopulta lähempänä kuin Kemppainen pystyi ennen kisoja hurjimmissa toiveissakaan uskoa.
Yksi ainoa osuma.
Taiteilua pettymyksen
ja humun välillä
"Se on ihan selvä, että olen kateellinen Benellille", 28-vuotias Kemppainen naurahti.
Lausunto on hyvää huumoria, mutta pettymys kuvastui Kemppaisen kasvoilta välittömästi kisan jälkeen - itkukaan ei ollut mitalipallilla kaukana. Jos Kemppainen olisi selvinnyt niukasti finaaliin ja noussut hopealle, olisi hän ollut ikionnellinen. Nyt hän ampui täydellisellä sarjallaan itsensä finaalin suosikiksi, mutta putosi hopealle.
Suomussalmelainen taiteili hopeapettymyksen ja suuren mitaliriemun välillä.
"Mitali on mitali, vaikka se olisi hävitty hopeakin. Olen pettynyt, koska pääsin hakemaan kultaa piikkipaikalta. Tottakai olen kuitenkin mitaliin tyytyväinen ja pettymys häviää koko ajan pois. Luulen, että illalla tuntuu jo hyvältä."
Kemppainen muisti tunnekouhujen keskellä
mitalin mahdollistajia.
"Isälle kiitos tuonpuoleiseen. Hän valmensi minua kymmenen vuotta ja tuki rahallisesti. Siltavirran Lauri opetti minut ampumaan näinkin hyvin ja hänelle kuuluu iso osa mitalista. Kotona minulla on avovaimo sekä viisi- ja kaksivuotiaat tyttäret."
Hymyn ja itkun
lyhyt välimatka
Kultamitalin ratkaiseessa uusinnassa nähtiin lyhyessä ajassa urheilun ääripäät - epäonnistuminen ja onnistuminen - moneen kertaan.
Kemppainen missasi uusinnan neljännen kiekon, mutta sai uuden mahdollisuuden, kun italialainenkin pummasi. Toista kertaa kokenut Benelli ei jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä.
"Siinä olivat itku ja hymy yhtäaikaa päällä, kun kaveri tarjosi vielä paikkaa", Kemppainen kuvaili.
Olympiavoittaja Benelli lopetti uransa täysosumaan. Kun voitto varmistui, kiersi mies villisti juosten ampumapaikan moneen kertaan.
"Uusinnassa tulee todella kauheita tilanteita. Olin jo voittanut mitalin, mutta kulta ja hopea eivät kuitenkaan ole samoja asioita. On upeaa lopettaa uransa kultamitaliin, koska olen yrittänyt sitä jo yli kymmenen vuoden ajan", saapasmaan ampuja tunteili.
Kemppainen kaatui hermopelissä, mutta tosi asiassa paineettomuus oli juuri se seikka, jolla Suomussalmen mies itsensä hinasi yllätyshopealle.
"Tämä oli minulle todella helppo kisa, koska kukaan ei odottanut minulta mitään. Kaikki Suomen ammunnan paineet oli ladattu Jussille (Juha Hirvi). Luulen, että se vaikutti lopputulokseen aika paljon."
Mestari korkeassa
jännityksessä
Alkukilpailun aikana Kemppaisesta pisti silmään aivan hervoton hermottomuus. Finaalissa ja varsinkin uusinnassa miehen liikkeissä oli havaittavissa normaalin ihmisen jännitystä - tosin hyvin vähän.
"Ehkä finaalin pummin jälkeen tuntui ensimmäisen kerran, että pitäisi vaihtaa isompi sulake. Hermot eivät vielä kestäneet olympiakultaan asti", mies myönsi.
Ampujan keskittymiskeinot taukojen aikana olivat omaa luokkaansa.
Kemppainen luki tauoilla Korkeajännitystä.
"Olen tottunut siihen. Aina kun tulee uusia Korkkareita, niin mukavahan niitä on tavata. Ei tarvitse turhaan miettiä kilpailua. CD-soittimessani pyörii Metallica ja Nightwish. Raskas musiikki on mukavaa vastapainoa Korkkareille", Kemppainen myhäili.
Finaalin aikana ampujatoivoa kannusti varsin runsaslukuinen suomalaiskatsomo.
"Huomasin finaalissa, kuinka paljon suomalaisia katsomossa loppujen lopuksi oli. Se on aina positiivinen asia, kun kuulee taputuksia ja kannustusta. Silloin tietää, ettei tarvitse olla yksin."
Ryysyrannan
liepeiltä
Noin 11 000 asukkaan Suomussalmi tunnetaan esimerkiksi Ilmari Kiannosta ja Ryysyrannasta. Nykypäivänä listaan voidaan lisätä esimerkiksi kilpa-autoilija Heikki Kovalainen ja viimeistään olympialaisten jälkeen myös Marko Kemppainen.
Hopeamitalistin koti on aivan Ryysyrannan lähellä - siellä missä ne luteet ja täit pesivät.
"Kai kunnanisät keksivät jotain, mutta eiköhän paikkana ole jokin hienompi kuin Ryysyranta. Toivon mukaan pyöritys ei jatkuisi liian pitkään."
Ei kai juuri muuttanut Kemppainen pelkää, että kunta lahjoittaa tontin ja ampuja joutuu uudestaan muuttojuhdaksi?
"Minulla on jo tontti", ampuja huikkasi ja viittasi vuoden 2001 MM-pronssimitaliinsa.
Koko Kainuu on ollut Kemppaisen mukaan mahtavasti hänen olympiaunelmansa takana. Voi vain kuvitella, millainen riemu seuduilla on ollut sunnuntaina.
"Kun olympiamatka varmistui, kainuulaiset ovat jaksaneet kaikkialla tukea ja luoda uskoa. Kerrankin olen voinut antaa jotain takaisin. Varmasti myös suku on viettänyt tänään herkkiä hetkiä."
Suomussalmelainen vartija yrittää puhua itselleen vähän ylimääräistä vapaata töistä. Hetken rauhoittuminen voisi olla olympiamitalistille paikallaan.
"Ensimmäisenä kotona laitan grillin päälle ja otan pari olutta - jos saan siihen luvan."