Taudit saat­ta­vat tappaa ba­naa­nin su­ku­puut­toon

Syötävän banaanin geneettinen perimä on niin kapea, että kaksi sienten levittämää tautia uhkaa tappaa sen sukupuuttoon seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

Kymmenen vuoden kuluttua banaanit saattavat hävitä kaupoista ja koko maailmasta.
Kymmenen vuoden kuluttua banaanit saattavat hävitä kaupoista ja koko maailmasta.
Kuva: Tapio Maikkola

Syötävän banaanin geneettinen perimä on niin kapea, että kaksi sienten levittämää tautia uhkaa tappaa sen sukupuuttoon seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, belgialaistutkija Emile Frison kirjoittaa tiedelehti New Scientistissa.

Maailman suosituimman hedelmän häviäminen aiheuttaisi paitsi ruokakulttuurin kapenemisen länsimaissa, ennen kaikkea ongelmia miljoonille banaaninviljelijöille Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

Heitä uhkaa köyhyys, ja monia alueen muitakin asukkaita jopa nälkäkuolema, sillä monin paikoin banaani on tärkeä ravinnonlähde.

Esimerkiksi Ugandassa banaania viljellään kolmanneksella viljelysmaasta, ja niiden kulutus henkeä kohden on 50-kertainen Britanniaan verrattuna.

Frisonin mukaan banaanin geeniperimä on kapeampi kuin millään muulla hedelmällä. Sen vuoksi se on poikkeuksellisen herkkä taudeille.

Laajinta tuhoa viime aikoina ovat aiheuttaneet sienten levittämät taudit, Musta Sigatoka ja Panama. Edellinen on kehittämässä vastustuskyvyn kasvimyrkyille, jälkimmäiseen eivät myrkyt ole koskaan kunnolla tepsineetkään.

Panama tuhosi jo 40 vuotta sitten silloin yleisimmän banaanilajikkeen, Gros Michelin.

Syötävät banaanit on kehitetty villeistä banaaneista, jotka ovat täynnä siemeniä eivätkä kelpaa syötäväksi.

Vuosituhansia sitten mutaation kautta on sattumalta kehittynyt harvinaisia siemenettömiä banaaneja, joiden perillisiä kaikki nykyisin kasvatetut ja syödyt banaanit ovat. Kaikkien yksilöiden geeniperimä on lähes identtinen.

Siemenettömyytensä vuoksi syötävät banaanit eivät myöskään ole lisääntymiskykyisiä. Banaaneja viljellään istuttamalla pistokkaita, joita on leikattu aikuisista puista.

Näin niiden perimässä ei synny vaihtelua, joka luonnonvalinnan myötä synnyttää vastustuskyvyn erilaisia sairauksia vastaan.

Ongelmia voidaan pyrkiä ratkaisemaan joko risteytyksellä, mikä on banaanin kohdalla äärimmäisen vaikeaa, tai geenitekniikan avulla, mitä monet vastustavat, koska kaikkia seurauksia ei voida etukäteen varmasti tietää.

Frisonin artikkeli julkaistaan New Scientistin lauantaina ilmestyvässä numerossa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä