Ta­so­ris­teyk­siin ei kor­va­mer­ki­tä rahaa, rahat pa­ran­nus­töi­hin otetaan suu­ris­ta po­teis­ta

Tasoristeyksille ei ole viime vuosina ollut keskitettyä korjausohjelmaa, vaan korjauksia on tehty muun radanpidon yhteydessä tai isojen väylähankkeiden kyljessä, kertoo Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö.

-
Kuva: Pekka Peura

Tasoristeyksille ei ole viime vuosina ollut keskitettyä korjausohjelmaa, vaan korjauksia on tehty muun radanpidon yhteydessä tai isojen väylähankkeiden kyljessä, kertoo Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö.

Männistön mukaan esimerkkinä tästä on Seinäjoki-Oulu-väli, jossa on poistettu viime vuosina 105 tasoristeystä. Kaikkiaan Suomessa oli viime vuoden lopulla arviolta noin 3 000 tasoristeystä.

Männistö sanoo, että liikenne- ja viestintäministeriö ei anna korvamerkittynä rahaa tasoristeyksiin.

– Ensi vuodelle on varattu erikseen 2,5 miljoonaa euroa, joilla tehdään parantavia toimenpiteitä ja tasoristeysten poistoja, kertoo Männistö.

Tämä rahamäärä on hyvin rajallinen, sillä tasoristeysten turvallisuuden parantaminen on kallista. Esimerkiksi korvaava tieyhteys maksaa noin 100 000 euroa kilometriltä eli 10 kilometriä kiertotietä maksaa miljoonan. Puomilaitteisto valoineen on sen sijaan 250 000 euroa. Pelkkä puomijärjestelmä puolestaan maksaa 100 000–200 000 euroa.

Rahat perusväylärahoista ja suurista ratahankkeista

Rahat ensi vuoden korjauksiin tulevat ministeriön rautateiden perusväylänpitoon myöntämästä potista, johon on ensi vuonna varattu nettomääräisesti 319 miljoonaa. Summaan lisätään vielä ratamaksuista kertyvät noin 50 miljoonan tulot.

–  Tuosta loppusummasta on varattu korjaamiseen ja pieniin parantamisiin noin 140 miljoonaa, mistä tuo 2,5 miljoonaa otetaan. Loput rahat menevät päivittäiseen kunnossapitoon, sähköön ja liikenteen hallintaan, kertoo Männistö.

Hänen mukaansa valtion budjetin korjausvelka-ohjelmassa on ensi vuonna myös parin suuren tasoristeyksen poisto, jossa laitetaan 12,5 miljoonaa ongelmallisten tasoristeyksien poistamiseen Pöytyällä Turku–Toijala-rataosuudella ja Hangon ratapihalla.

Perusrahoituksen lisäksi valtio osoittaa vuosittain budjetissaan suuremmille väyläverkon kehittämishankkeille rahaa. Näiden hankkeiden yhteydessä saatetaan tehdä tasoristeyksiin muutoksia ja parannuksia.