Suomalaiset tutkijaryhmät ovat mukana vuoden alussa alkaneessa kolmivuotisessa jatkotutkimuksessa, jonka tavoitteena on löytää täsmälääke tulehduksellisiin ihotauteihin.
Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto ovat yhdessä yhdysvaltalaisen ja saksalaisen tutkimusryhmän kanssa osoittaneet, että atooppisen ihottuman kehittymistä voidaan merkittävästi vähentää estämällä elimistön välittäjäaineiden kemokiinien toimintaa.
Tutkimuksen on julkaissut arvostettu tiedelehti Nature Medicin. Atooppista ihottumaa sairastaa arviolta 15–20 prosenttia suomalaisista. Myös allergisen kosketusihottuman ja psoriasiksen hoidossa voidaan hyödyntää uutta menetelmää.
Tulehdukselliset ihotaudit, atooppinen ihottuma kärjessä, ovat yleistyneet Suomessa viime vuosiin saakka. Tähän asti oireita on hoidettu kortisonivoiteilla, mutta ongelmana on ihon oheneminen ja käytetyn voiteen tehon lasku ajan myötä.
Suun kautta otettuna kortisonilääkityksessä ovat vaarana kasvuhäiriöt ja osteoporoosi. Valohoidosta ei ole saatu toivottua hyötyä.
Tutkimuksella pyritään kehittämään täsmähoito, jonka vaikutukset kohdistuvat vain soluihin, jotka aiheuttavat tulehduksen iholla. Näin voidaan merkittävästi vähentää sivuvaikutuksia ja tarkentaa hoitoa.
Tutkimuksessa selvitetään aluksi hiirikokeilla eri kemokiinien merkitystä atooppisessa ihottumassa. Hiirillä tehdyillä kokeilla ei ole todettu sivuvaikutuksia. Vastedes tutkimuksia on tarkoitus laajentaa ihmisiin ja muun muassa raapimisen ja bakteeritulehduksen vaikutuksiin.
Lopullisia tuloksia voidaan odottaa viiden vuoden kuluttua. Tavoitteena on kehittää vasta-aine. Potilas voi pistoksena ottaa sen kahden viikon välein. Tutkijoiden mukaan se on varteenotettava vaihtoehto päivittäiselle valohoidolle tai useille rasvauskerroille vuorokaudessa.
"Jos löydetään sopiva lääkemolekyyli, voidaan tulevaisuudessa kehittää myös paikallishoito", arvelee tutkimuksen koordinaattori dosentti Antti Lauerma Helsingin yliopiston ihotautiklinikasta.
Jatkotutkimuksen kolmivuotinen hanke rahoitetaan pääosin EU:n komission varoista.
"Kyseessä on suomalaisittain massiivinen tutkimus", kertoo tutkimuksessa mukana oleva dosentti Harri Alenius Työterveyslaitoksesta.
Tutkimukseen osallistuvat myös Düsseldorfin yliopisto Saksasta, Szegedin yliopisto Unkarista ja Ranskan kansallinen terveysinstituutti INSERM Pariisista. Kolmivuotisen projektin kokonaisbudjetti on 1 830 000 euroa, josta Euroopan komission osuus on 1 750 000 euroa.