– Sateenkaarisuus ei ole sitä, että nuoret tuolla bilettää. Se on arkipäivää, osa elämää ja identiteettiä, Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen sanoo.
Aikaisemmin Oulussa on järjestetty North Pride -tapahtuma kaksi kertaa (2010 ja 2012) sekä Vapautuspäivät vuonna 1997. Oulu Pride järjestetään kaupungissa toista kertaa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-tapahtuman tavoitteena on näkyvyyden, valistuksen ja keskustelun kautta lisätä tietoisuutta ja myönteistä asennetta erilaisuutta kohtaan.
Kulkue tapahtumista näyttävin
Tänä vuonna Oulu Pride näkyy erilaisina tapahtumina eri puolilla kaupunkia maanantaista sunnuntaihin. Pääpiste ja työpajat toimivat Valveella.
Lauantain kulkue on tapahtumista näyttävin.
– Kulkue ja viikonlopun bileet on tarkoitettu kaikille. Kulkueessa marssitaan rakkauden ja tasa-arvon puolesta. Massoissa on voima, ja kuka tahansa voi tulla mukaan marssimaan, Väisänen kertoo.
Kolmiosainen Puheenvuoroja-sarja järjestetään ensimmäistä kertaa. Ajatuksena keskustelussa on kattaa koko ihmiselämä lapsuudesta vanhuuteen.
– Vieläkin moni saattaa elää kaapissa siksi, että pelkää, että yhteisö tai perhe hylkää. Yksin jäämisen pelko, se ettei kuulu mihinkään, on voimakkaimpia ihmisen pelkoja, Väisänen sanoo.
Hän on huolissaan erityisesti transsukupuolisten nuorten pahoinvoinnista ja itsemurhariskistä.
– Ihmiselämä on tärkeä ja arvokas. Asioihin pitää puuttua aikaisessa vaiheessa. Ei tehdä valtavia päätöksiä, mutta rakastetaan ja ollaan nuoren tukena. Nuorelle voi sanoa, että ”Mä rakastan sua sellasena kun olet. Yhdessä selvitään.”
Tavoitteena yhdenvertaisuus
Tapahtumaviikon kunniaksi Oulun kaupunki liputtaa sateenkaarilipulla.
– Jonkun verran myös kauppiaatkin ovat mukana. Sanoma on, että kaikki ovat tervetulleita.
Pride-tapahtumissa on myös karnevaalihenkeä ja kaupallisuutta, "pinkkiä rahaa", mutta Väisänen muistuttaa tapahtuman juurista.
– Ylpeys (pride) ja kapina ovat toki osa tapahtuman historiaa. Sitä, että uskaltaa puolustaa oikeuksiaan ja sanoa vastaan.
Homous poistettiin tautiluokituksesta vuonna 1981. Kymmenen vuotta aiemmin se dekriminalisoitiin.
– Mutta kehotuskielto, joka esti homouteen yllyttämisen, säilyi vuoteen 1999. Kun kielto kumottiin, seksuaalivähemmistöistä alettiin esittää positiivisempaa kuvaa. Medialla on suuri merkitys asenneilmapiiriin. Sillä, miten näytetään ja miten kerrotaan on merkitystä, Väisänen kertoo.
Mutta minkä vuoksi sateenkaariasioita täytyy korostaa, Väisäseltä toisinaan kysytään.
– Kun asioista puhutaan, tietoisuus lisääntyy. Ensin tulee laki ja sitten syntyy asennemuutos, Väisänen sanoo.
– Kyse ei ole homojen ylivallasta vaan tasavertaisuudesta. Siksi työtä tehdään, että saa olla omia itsejään, yhdenvertaisia ja elää rauhassa. Heterot heteroita ja homot homoja. Tasa-arvo ei ole keneltäkään pois.
Sivistysvaltio näyttää esimerkkiä
Edellisten Oulun sateenkaaritapahtumien, 2012 ja 2018, välillä oli kuusi vuotta. Sinä aikana Väisäsen mukaan asenneilmapiiri oli ehtinyt muuttua myönteisemmäksi.
– Hirveän vähän kohtaa vihamielisyyttä, nettikeskusteluissa pääosin. Pride herättää myös negatiivisia ajatuksia. Uhka on olemassa, mutta en halua sitä korostaa.
Väisänen kuvaa vihamielisyyden takana olevaa pelkoa "not in my backyard" -ilmiöllä ("ei minun takapihallani").
– Joku voi sanoa, että emmä ole homofoobikko, mutta naapuriin ei tartte muuttaa. Tai pelätään, että homo käy takapuoleen kiinni. Tämä on absurdi ajatus. Rakastumisessa on kyse tunteesta, intohimosta ja kemiasta.
Tarvitaanko Priden kaltaisia tapahtumia vielä 2019?
– Kyllä. Niin kauan kunnes ihmiset ovat tasa-arvoisia, yhdenvertaisia ja jokainen uskaltaa olla itsensä pelkäämättä hylätyksi tulemista. Maailmalla on maita, joissa homous on kuolemaan johtava rikos. Venäjälläkin on menty huonompaan. Suomi on sivistysvaltio, joka näyttää esimerkkiä muille.
Kuinka tapahtuma istuu Ouluun?
– Hyvin. Oulussa on oululaista ylpeyttä, joka näkyy myöskin Pridessa. Tasa-arvo kuuluu tänne, ja se on Oulun brändissäkin, Väisänen sanoo.
