Tar­vi­taan­ko Ouluun enemmän tor­ni­ta­lo­ja?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Ouluun enemmän korkeaa rakentamista.

Ennen kauppakeskus Valkean rakentamista ydinkeskustan maisema oli tasaisen matala.
Ennen kauppakeskus Valkean rakentamista ydinkeskustan maisema oli tasaisen matala.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Ouluun enemmän korkeaa rakentamista.

Korkeat rakennukset eivät juuri ole Oulun keskusta-alueen taivasta halkoneet. Ennen kauppakeskus Valkean rakentamista ydinkeskustan maisema oli tasaisen matala. Nyt keskustan liepeille Heinäpäähän on nousemassa parin vuoden sisällä 16-kerroksinen talo ja muitakin yli 10-kerroksisia taloja suunnitellaan. Pitäisikö korkeaa rakentamista Oulussa ylipäätään lisätä?


Ratkaisu äänin 3-2: kyllä.

Oulun kaupungin entinen asemakaavapäällikkö Matti Karhula on korkean rakentamisen kannalla.

– Oulu kasvaa ja kasvu voi tapahtua alaspäin, vaakasuunnassa tai ylöspäin. Miksi pitäisi rajoittaa yksi ulottuvuus pois? Kaupunki saa kasvaa ylöspäin, kun mietitään tarkasti, mihin korkea talo tehdään, sanoo Karhula.

Hänen mukaansa korkea rakennus pitää rakentaa merkittävään paikkaan: sellaiseen, jota halutaan korostaa ja jolla on tarina. Lisäksi tornitalo on näkyvä, minkä vuoksi sen on oltava positiivinen elementti ympäristössä.

– Sen tulee olla laadukkaasti rakennettu ja näyttävä mieluummin kuin surkea, Karhula luonnehtii.

Tornitaloihin myönteisesti suhtautuu myös Taina Pitkänen-Koli, kunhan niiden paikka harkitaan tarkasti.

– Niiden tulee olla maisemallisesti sellaisessa paikassa, että ne antavat ympäristölle lisäarvoa. Niiden pitää sopia jossain mielessä ympäristöön: ne eivät saa rumentaa sitä tai pistää kauheasti silmään, pohtii entinen oululainen kunnallispoliitikko, joka on muun muassa toiminut Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana.

Pitkänen-Kolin mukaan on tärkeää, minkälaisia korkeita rakennuksia rakennetaan.

– Mielestäni niiden tulisi olla siroja. Kannattaa miettiä, pitäisikö niitä olla useampia, jotta niitä voitaisiin sijoittaa esteettisesti.

Oulun kaupungin yhdyskuntajohtajan Matti Matinheikin mielestä korkeaa rakentamista tulee lisätä aluesuunnittelun kautta.

– Kauniita rakennuksia on sekä matalia että korkeita. Korkeat rakennukset ovat osa ympäristöään, kuten aseman seudulla. Korkeus ei ole itseisarvo. Arkkitehdeille tämä on haaste: varioidako parvekemalleja 5-kerroksiseen rakennukseen vai suunnitella 16-kerroksinen esteettinen kokonaisuus?

Matinheikki kummastelee, miksi oululaisten arkkitehtien suunnittelemat korkeat rakennukset kelpaavat muualle ja Oulussa niitä vieroksutaan. Hän haastaakin Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan mukaan kehittämiskeskusteluun.

Takavuosina Oulussa arkkitehtinä toiminut Kay Bierganns suhtautuu korkeaan rakentamiseen varauksella.

– Korkea rakentaminen on tällä hetkellä vähän niin kuin villitys kaikissa keskustoissa. Henkilökohtaisesti katsoisin, että sen suhteen pitää olla varovainen. En sulje sitä pois, mutta sen tulee olla hyvin harkittua ja paikka tutkia tarkkaan, sanoo Bierganns, joka Oulun-vuosien jälkeen työskenteli Tampereella ja on nyt eläkkeellä.

Bierganns toteaa, että usein tehdään yksittäisiä korkeita taloja ja homma lopahtaa siihen.

– Pitää huomioida, että korkea talo näkyy monista suunnista. Jostakin suunnasta se voi sijoittua oikein onnistuneesti siluettiin, mutta kaikkia kulmia on mahdotonta huomioida. Oulun keskusta on hyvin pieni pinta-alaltaan ja kannattaa muistaa, ettei kaupunkikulttuuri kasva rakennusten korkeuden mukana.

Nykyaikaisen arkkitehtuurin professori Matti Sanaksenaho Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta katsoo, että keskustaan tornitalot eivät sovi.

– Ruutukaava-alue on luonteeltaan tasakorkeaa kaupunkikorttelistoa, ja sellaisena sitä tulisi mielestäni myös täydentää ja kehittää. Mielestäni sinne ei tulisi rakentaa korkeampia tolppia, jotka nousevat katukuvasta. Suhtaudun myös kriittisesti korkeaan rakentamiseen ruutukaava-alueen reunoille, kuten aseman seudulle tai torin rantaan, linjaa Sanaksenaho.

Sen sijaan ruutukaava-alueen ulkopuolella tapahtuvaan korkeaan rakentamiseen Sanaksenaho suhtautuu myönteisemmin.

– Se on perusteltua, koska se on usein uutta ja kehittyvää aluetta, jossa on paljon tyhjää tilaa. Siellä voi olla esimerkiksi jokin merkkirakennus, joka korostaa tiettyä paikkaa.

Mitä mieltä olet, tarvitaanko Ouluun enemmän korkeaa rakentamista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.