Kun tätä kirjoitan, perhevapaauudistus on juuri kaatunut. Se ei ollut yllätys, sillä perhevapaa on niitä harvoja asioita, joissa keskustan ja kokoomuksen välillä on aitoja näkemyseroja.
Esillä olleet ehdotukset olivat keskustalle vaikeita, koska ne olisivat ajaneet alas kotihoidontukea, jota on pidetty keskustan isona saavutuksena.
Uudistus olisi ollut valtaosalle perheistä perhevapaaheikennys. Kovimmin se olisi iskenyt isoihin per-heisiin. Kotihoidontuki olisi hävinnyt myös käsitteenä.
Uudistus olisi siirtänyt lapsia päiväkoteihin, mikä on ollut kokoomuksen tavoite. Siirtymää olisi vauh-ditettu kepillä eli leikkaamalla tuntuvasti kotihoidontukea.
Kokoomuksen mukaan rahaa olisi löytynyt varhaiskasvatukseen, vaikka Suomen julkinen talous yhä velkaantuu. Tarve olisi noin 100 miljoonaa euroa.
Olisiko pöydällä ollut esitys toteuttanut uudistuksen tärkeitä tavoitteita eli tasannut vastuuta van-hemmuudesta, vahvistanut äitien työllisyyttä ja tuonut lapsia varhaiskasvatukseen?
Epäilemättä isäkiintiön pidennys olisi vahvistanut isien roolia. Arvioiden mukaan se olisi tapahtunut kuitenkin hitaasti. On tärkeä pohtia, miksi tässä valinnanvapaus ei toimi vaan tarvitaan kiintiö.
Taustalla on asenteita mutta myös taloudellisia realiteetteja. Monessa perheessä isän tuloja tarvitaan, jotta selvitään.
Uudistuksen työllisyysvaikutus olisi ollut pieni, 1000-2000 henkilötyövuotta. Pienikin vaikutus on kuitenkin tärkeä. Isien työllisyys olisi hieman heikentynyt, äitien parantunut.
Varhaiskasvatukseen olisi tullut lisää alle kolmivuotiaita, koska kotihoidontukea olisi leikattu ja pitkä isäkiintiö olisi tosiasiassa vähentänyt kotihoitoa.
Yrittäjille oli tarjolla hyvää ja huonoa.
Hyvää oli, että äitien perhevapaisiin oli tulossa lisäjoustoja. Tämä on tärkeää, sillä monen yrittäjä-äidin pitäisi pystyä osallistumaan yritystoimintaan joustavasti myös perhevapaalla, jotta yritys ei kaadu tai taannu.
Huonoa monelle yrittäjäperheelle olisi ollut valinnanvapauden kaventuminen, sillä moni pieni yritys on riippuvainen isän tai äidin panoksesta. Tätä olisi pehmentänyt lisääntynyt jousto. Lisäksi kotihoi-dontuella on monelle yrittäjäperheelle iso merkitys.
Huonoa olisi ollut myös se, että yrittäjien harteille olisi tullut lisää sairastavan lapsen hoidosta tulevia kuluja. Tämä johtuu siitä, että sairasta lasta voi hoitaa kotona palkkaa saaden. Kun päivähoito lisääntyy, sairastavia pikkupotilaita päätyy enemmän vanhempien kotihoitoon.
On oikein, että pikkupotilaita hoidetaan kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä, joka usein maksaa myös sijaiselle. Moni yrittäjä kokee asetelman hyvin epäreiluksi.
Yrittäjän kulutaakan kasvu olisi mitä ilmeisimmin vähentänyt työllistämisintoa.
Tarvitaanko Suomessa perhevapaauudistus?
Kyllä, mutta se on syytä tehdä hyvin. Hyvä uudistus tasaa vastuuta vanhemmuudesta mutta se tasaa oikeudenmukaisesti myös vanhemmuuden kuluja. Se huomioi perheiden erilaisuuden eikä syvennä yhdenkään perheen ahdinkoa.