Talven jalkeilla olleet Kuusamon suurpetokeskuksen ilvekset, ketut, porot ja ahma ovat viime päivinä havainneet, että myös karhut ovat alkaneet liikehtiä omissa häkeissään.
Susihäkissä ei kuitenkaan ole ollut hukkia, jotka olisivat myös voineet panna merkille ensimmäisten kontioiden virkoamisen kevääseen. Sinne on koetettu saada susia jo vuosia, mutta siinä ei ole onnistuttu.
Kaksi sudenpentua olisi nyt saatavissa virolaisesta eläintarhasta vastineeksi sinne viime syksynä viedystä karhunpennusta, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei myöntänyt niille maahantuontilupaa.
Suurpetokeskuksen yrittäjä Sulo Karjalainen ei ministeriön päätöstä sulata, minkä vuoksi hän valitti siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
"Tekemiemme selvitysten perusteella ei pitäisi olla mitään laillista estettä susien siirtämiselle tänne", Karjalainen toteaa.
Karjalainen uskoo oikeuden ratkaisevan asian suurpetokeskuksen eduksi. Viime vuoden puolella tekemäänsä valitukseen hän odottaa päätöstä kuluvan vuoden aikana.
"Haluamme tänne nimenomaan pentuja, jotta voisimme kouluttaa niistä ihmisystävällisiä asukkeja, jotka ovat helposti yleisön nähtävissä", Karjalainen sanoo.
Oulun lääninhallitus on myöntänyt suurpetokeskukselle viimeisimmän luvan eläintarhan pitämiseen kaksi vuotta sitten. Luvan mukaan se voi pitää tarhassa yhtä urossutta, yhtä naarassutta sekä niiden pentuja.
Suurpetokeskuksen kuusi karhua eivät vierailijoita karta vaan antautuvat jopa mielellään katseltaviksi.
Ensimmäisinä viikko sitten talviuniltaan heräsivät samassa pesäkopissa nukkuneet Tessu ja sen muutaman vuoden ikäinen urospentu Juuso. Ensi töikseen ne olivat panneet painiksi.
Kun Karjalainen menee tervehtimään aidan sisäpuolelle hoidokkejaan makeispussi mukanaan, sopuisat karvaturrit ovat saman tien tutun miehen vierellä.
"Nami, nami. Maistelkaahan näitä", Karjalainen juttelee kaksikolle makupaloja kädestä niille jakaen.
Ensimmäisinä talviunien jälkeisinä päivinä karhuille tarjoillaan ravinnoksi lähinnä omenia.
"Tukevamman syötävän aika tulee suunnilleen viikon kuluttua, kun niiden lihaksisto voimistuu ja ruoansulatuselimistö alkaa toimia", Karjalainen selvittää.
Hän odottaa, että loputkin karhuista kömpivät pesistään lähipäivinä.
"Toimimme karhujen ehdoilla. Annamme niiden toipua ensin kunnolla luontaiseen rytmiinsä. Vasta sen jälkeen päästämme asiakkaita sisään."
Karjalainen kertoo, että useat ryhmät ovat tiedustelleet mahdollisuutta vierailla paikalla jo nyt.
Hän laskee, että kävijöitä aletaan kuitenkin ottaa vastaan ja opastettaviksi vasta suunnilleen parin viikon päästä.
Kuusamon suurpetokeskuksen vilkkain sesonki ajoittuu heinäkuulle, jolloin lomalaiset ovat liikkeellä. Porttinsa se sulkee yleensä syyskuun lopulla, kun karhut alkavat valmistautua talviunille.
Tarkkaa lukua kauden kävijämääristä ei ole pidetty, mutta Karjalainen arvioi sen liikkuvan useissa kymmenissä tuhansissa.