Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään.
Nauru raikaa myöhään sunnuntai-iltana Oulun taidekoulun tanssisalissa. Huhtikuun alussa pidettäviä Showtanssin SM-kisoja varten koottu tanssilinjalaisten ryhmä työstää kilpailunumeroaan, mutta ensin lämmitellään - keho ja mieli.
Kilpailu on tytöille uusi aluevalloitus, sillä aiemmin he ovat osallistuneet vain tanssikatselmuksiin. Töölön kisahallissa Helsingissä pidettäviin kisoihin ei lähdetä pokaalin perässä.
"Tietenkin kaikki satsaavat ja harjoittelevat tosissaan, mutta lähdemme pikemminkin opintomatkalle kokemusta hakemaan", Liisa Lauri, 17, kertoo.
Tällä kertaa harjoituksissa ei käydä läpi uutta koreografiaa, sillä kaikki eivät ole päässeet paikalle.
"Aloitimme hyvissä ajoin, mutta on vaikea arvioida, kuinka kauan kestää ennen kuin tanssi on viimeistelty", Saana Rasila, 17, sanoo.
Harjoituksia pidetään mahdollisuuksien mukaan. Saana ja Liisa tanssivat SM-kisaryhmän lisäksi taidekoululla jazzia, hiphopia ja balettia viitenä iltana viikossa. Tanssittavaa siis riittää, mutta tytöt vakuuttavat, että aikaa jää myös yli.
Ryhmän ohjaajatTiina Andersin ja Asta Tervasmäki ovat tehneet koreografian etnisiä vaikutteita heijastelevaan tanssiin, mutta tanssin pyörteissä syntyy uusiakin ratkaisuja.
"Voimme itse vaikuttaa siihen, minkälainen lopputulos tanssista syntyy", Liisa selvittää. Tanssi räätälöidään juuri ryhmän näköiseksi ja teknistä tasoa vastaavaksi.
Yhteistyö on hedelmällistä, kun opettajat tuntevat oppilaansa ja oppilaat opettajansa. Liisa ja Saana nimeävätkin sopivat ryhmäkoot yhdeksi taidekoulun tanssilinjan parhaiksi puoliksi. Tanssijat eivät huku massaan, vaan heihin kiinnitetään yksilöllisesti huomiota.
Ryhmähenki pikkutytöistä asti yhdessä tanssineiden ryhmässä on Liisan ja Saanan mukaan loistava. Aikaa vietetään yhdessä sekä tanssisalissa että vapaa-ajalla.
"Keneenkään ei kohdisteta paineita, ja opettajat viljelevät tervettä itsetuntoa", tytöt kehuvat.
"Toisinaan itse kukin meistä joutuu koville, varsinkin, jos on huono päivä. Onneksi muut ovat silloin tukena", tytöt jatkavat.
Tanssiminen on opettanut tytöt esiintymään ja ilmaisemaan itseään.
"Ja hyvän ryhdinkin siitä saa kaupan päälle", he nauravat.
Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa toista vuotta opiskelevat Saana ja Liisa ovat hyötyneet tanssiharrastuksestaan esimerkiksi koulun fyysisen ilmaisun draamakurssilla. Monipuolisen ja hauskan harrastuksen avulla pysyy myös hyvässä kunnossa.
"On vaikea kuvitella, että kävisin tanssimisen sijaan salilla. Tanssi tuntuu omalta jutulta", Saana miettii.
Ennen SM-kisoja on edessä vielä kosolti hikoilua koreografian hallitsemisen ja hiomisen sekä esimerkiksi puvustuksen parissa. Esiintyminen on palkitsevaa ja palaute tervetullutta, mutta loppujen lopuksi tytöt tanssivat omaksi iloksi.
"Joskus lavalla tuntuu, että juuri siinä esiintyessä olen omimmillani", Liisa kiteyttää.