Tans­si­la­vois­ta ke­hit­ty­nyt mo­ni­puo­li­sia hu­vi­kes­kuk­sia

Talvihorroksestaan näinä aikoina heräilevät tanssilavat eivät kilpaile pelkästään tähtiorkestereilla ja -solisteilla. Yleinen palvelutaso on tärkeä vetovoimatekijä, vaikka tanssiminen onkin pääasia. Erityisen suuri haaste järjestäjille on huhtikuun lopulta alkava ja lokakuulle kestävä tanssikausi, kuten Somerolla Esakallion lavalla.

Talvihorroksestaan näinä aikoina heräilevät tanssilavat eivät kilpaile pelkästään tähtiorkestereilla ja -solisteilla. Yleinen palvelutaso on tärkeä vetovoimatekijä, vaikka tanssiminen onkin pääasia. Erityisen suuri haaste järjestäjille on huhtikuun lopulta alkava ja lokakuulle kestävä tanssikausi, kuten Somerolla Esakallion lavalla.

- Täytyy olla lämmitys ja ilmanvaihto kunnossa, lavaisäntä Matti Oksanen sanoo.

Kangasniemellä sijaitsevan Syvälahden lavan toiminnanjohtaja Reijo Pynnönen korostaa, ettei huvipaikka voi jämähtää paikalleen. Jos lava ei tarjoa riittävästi palveluja, se hiipuu. On oltava ravintola, karaoke, matkailuautoille pysäköintipaikat ja laituri, jos lava on järven rannalla.

- Kartalla pysyvät paikat, jotka ovat ajan hermolla ja mieluummin etuajassa, Pynnönen alleviivaa.

Lavojen perinteisiä tanssipäiviä ovat perjantai ja lauantai. Tirvan lava Kouvolassa on poikkeus, sillä se on tanssittanut kansaa vuosikymmeniä sunnuntaisin. Toiminnanjohtaja Eero Nykäsen mukaan sunnuntaissa on etunsa.

- Nimenomaan tanssijoita käy silloin. Väki on selvästi rauhallisempaa, hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä