Tavallinen tarina on sellainen, jossa harrastuksesta tulee työ sattuman kautta. Myös neurotieteilijä, tohtori Hanna Poikonen piti tanssia aluksi vain mieleisenä harrastuksena.
Hän aloitti jazz-tanssin 11-vuotiaana. Sitten mukaan tuli katutanssi, myöhemmin nykytanssi, japanilainen tanssiteatteri ja kamppailulajit.
– Ajattelin pitkään tanssin ja akateemisen uran erillisinä maailmoina, kunnes tein diplomityön musiikin neurotieteestä. Siitä aukesi uusi kenttä.
JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen järjestämä OuDance-festivaali saa vieraakseen Poikosen, joka avaa tanssin vaikutuksia neurologiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Poikonen väitteli reilu vuosi sitten tohtoriksi liikkeen, luovuuden ja musiikin neurotieteestä.
Väitöstä tehdessään hän kehitti WiseMotion-metodin, jossa yhdistyy neurotiede, tanssi ja meditaatio.
– En halunnut, että tärkeä tutkimustieto jää vain akateemisiin artikkeleihin. Koin tarpeen menetelmälle, jossa tiede tuodaan konkreettisesti yhteen käytännön kanssa.
Poikonen halusi auttaa liikkeen nautinnon löytämisessä ihmisiä, joilla ei ole aikaisempaa luovan liikkeen taustaa. Nyt hän on opettanut menetelmäänsä 13–82-vuotiaille ympäri maailmaa.
WiseMotion-workshop koostuu liikeharjoitteista, luennosta sekä ryhmäkeskustelusta. Tavoitteena on, että kehollinen kokemus ja tieteellinen tieto – se, mitä tapahtuu aivoissa ja kehossa – sulautuvat yhteen.
– Jokainen voi liikkua omalla taito- ja kuntotasollaan. Se sopii sellaisille, jotka eivät ole tanssineet mutta myös ammattitanssijoille.
Mielenkiintoisia tuloksia
Poikonen levittää mielellään tanssin ilosanomaa.
– Kuntoutuksen puolella tulee koko ajan tosi mielenkiintoisia tuloksia. Tanssilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa Parkinsonin taudin, dementian alkuvaiheen ja masennuksen hoidossa. Näyttää siltä, että tanssilla voi tasapainottaa paljon eri tyyppisiä aivojen häiriöitä.
Myös pelkän musiikin uskotaan kuntouttavan, miksi liike on tärkeää?
– Tanssin kautta saadaan myös liikunnan positiiviset vaikutukset, omaa luovaa ilmaisua ja yhdessä tekemistä.
Tanssimisesta voi Poikosen mukaan olla hyötyä myös koulutuksessa – esimerkiksi siinä, miten ymmärtää tiedeaineita, matematiikkaa tai tekniikkaa.
– Sen sijaan että istutaan, voidaan hakea vaikka jotain muotoa käsillä ja otetaan konkreettisesti kehon liike mukaan. Saadaan liikkuvia mielikuvia. Mitä monipuolisemmin aistien kautta saa informaatiota, sitä parempaa oppiminen on.
OuDance-festivaali 11.–15. syyskuuta.