Taneli-karhu vaelteli hitain askelin suon reunalle. Suo vaikutti autiolta, ainoastaan käki kukkui vanhan kelomännyn oksalla. Karhupoika ei ollut käynyt suolla koko kesänä ja sen mielestä suo näytti varsin erilaiselta edelliskesään verrattuna.
Taneli muisti, miten sen isä oli käynyt näyttämässä pienelle karhunpennulle tuolloin oivan herkuttelupaikan, mutta nyt hilloja ei näkynyt ollenkaan.
Tanelia harmitti ja suututti. Väsymys painoi edelleen karhupojan silmäluomia, sillä edellinen ilta oli kulunut Kati-kärpän kanssa Louhi-siilin tarinaa kuunnellen.
Tanelia hymyilytti, kun se muisti, miten jännittävän tarinan siilivanhus oli kertonut. Samalla Taneli salaa mielessään toivoi, että tulisi itsekin kokemaan joskus jotain jännittävää ja pelottavaa.
Marika Lämsä