Tam­pe­reen ja Turun tunnin junat ete­ne­vät – Marin: Neu­vot­te­lut han­ke­yh­tiöi­den pe­rus­ta­mi­ses­ta aloi­te­taan, Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja uskoo vai­ku­tuk­sen ulot­tu­van myös poh­joi­seen

Helsingistä pohjoiseen suuntautuvan pääradan (Tampereen tunnin juna) ja Turun tunnin junan osalta aloitetaan neuvottelut kuntien ja muiden toimijoiden kanssa hankeyhtiöiden perustamisesta. Kyse olisi tässä vaiheessa siitä, että hankeyhtiöt olisivat suunnitteluyhtiöitä.

Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) puhui aiemmin kansanedustajana voimallisesti raideyhteyksien, etenkin pääradan, kehittämisen puolesta. Tamperelaiselle junamatka töihin pääkaupunkiin on tullut tutuksi.
Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) puhui aiemmin kansanedustajana voimallisesti raideyhteyksien, etenkin pääradan, kehittämisen puolesta. Tamperelaiselle junamatka töihin pääkaupunkiin on tullut tutuksi.
Kuva: Joel Maisalmi

Helsingistä pohjoiseen suuntautuvan pääradan (Tampereen tunnin juna) ja Turun tunnin junan osalta aloitetaan neuvottelut kuntien ja muiden toimijoiden kanssa hankeyhtiöiden perustamisesta. Kyse olisi tässä vaiheessa siitä, että hankeyhtiöt olisivat suunnitteluyhtiöitä.

Näin kertoi liikenneministeri Sanna Marin (sd.) tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Suurista raidehankkeista esillä on ollut ja hallitusohjelmaan kirjattu myös Itä-Suomen nopea yhteys. Sen osalta liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun nopean yhteyden linjauksesta.

Jättihankkeiden hintalapuksi on laskettu useita miljardeja euroja. Jo pelkän suunnittelun on arvioitu maksavan 350 miljoonaa.

Hallitusohjelmassa linjataan, että hankeyhtiöiden ja keskeisen infran pitää olla julkisessa omistuksessa. Yksityistä rahoitusta voisi löytyä eläkeyhtiöiltä.

Kesällä Marin toppuutteli alueilla virinnyttä intoa nopeiden junayhteyksien rakentamisesta juuri rahoituksen epävarmuuden vuoksi.

Ainakin kulissien takaista vääntöä on ollut myös hankkeiden keskinäisestä järjestyksestä, sillä hallitusohjelmassa niitä ei asetettu tärkeysjärjestykseen.

– Linjaukset ovat tietyllä tavalla odotettuja, nyt seurataan miten tuonkaltaiset välineet edistävät toteutusta, maakuntajohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitosta pohtii viitaten sekä Turun tunnin junan että Suomi-radan rahoittamiseksi perustettaviin hankeyhtiöihin.

Vaikka ratahankkeiden painopiste näyttää olevan eteläisessä Suomessa, Harju huomauttaa että nämä toimenpiteet vaikuttavat myös pohjoisemmaksi.

– Sillä, mitä Tampereen ja Helsingin välillä tapahtuu, on vaikutusta muuallekin pääradalle, Harju toteaa.

Harju kuitenkin muistuttaa, että Tampereen ja Helsingin välillä painotus on henkilöliikenteessä, kun taas Tampereelta pohjoiseen teollisuuden kuljetukset ovat suhteellisesti paljon tärkeämmässä osassa.

Yksittäisiä osia

Ratahankkeiden suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi on etukäteenkin kaavailtu juuri hankeyhtiöitä, joiden selvittelyn Marin kertoi heinäkuussa olevan käynnissä ministeriössä.

– Nopeiden uusien ratojen osalta en ole turhan optimistinen siitä, että varsinainen rakentaminen pääsisi vielä tällä hallituskaudella käyntiin. Joitakin yksittäisiä osia, jotka liittyvät nopeisiin raidelinjauksiin, voi olla mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradasta voi tulla rakentamispäätös jo tällä hallituskaudella. Pidän sitä hyvinkin mahdollisena, Marin totesi tuolloin.

Marin on muistuttanut myös siitä, että ennen kuin Euroopan unionilta voi saada suunnittelu- ja toteutusrahoitusta hankkeeseen, koko rahoituksen on oltava varmistettuna.

Esimerkiksi Helsinigin pormesteri Jan Vapaavuori toivoi maanantaina, että ratahankkeet laitettaisiin tärkeysjärjestykseen. Hän itse puhuu niin sanotun Lentoradan eli suoraan Helsinki-Vantaalle kulkevan pohjoisen yhteyden puolesta.

Juttuun lisätty Pauli Harjun kommentit asiasta kello 15.33