Tämä mies korotti kan­san­edus­ta­jien palk­kioi­ta parilla kym­pil­lä – joutui kansan syl­ky­ku­pik­si

Viidennen polven turkulainen, Jouni Ekuri, joutui nettiraivon ja jopa kansanedustajien hampaisiin, kun hän korotti maan ylimpien lainsäätäjien palkkioita.

Kuva: Riitta Salmi

Varatuomari Jouni Ekuri, 70, sai keskiviikkona yllättävän puhelun ystävältään.

Ystävä tiedusteli, tiesikö Ekuri, mitä tästä puhutaan netissä.

Lyhyen keskustelun päätteeksi Ekuri sulki puhelimen ja avasi tukun internetsivuja.

Iltapäivälehtien kommenttiketjuissa, sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla vilisi tuhansittain tuoreita kommentteja.

Niistä välittyi vain yksi tunne, viha.

Viestit olivat Ekurille.

Kommentoijat paheksuivat voimakkaasti eduskunnan palkkiotoimikunnan tiistaista päätöstä, jolla kansanedustajien palkkioita korotettiin 0,43 prosenttia.

Kuukausikorotus palkkioihin on alle 30 euroa. Suuttumusta aiheutti korotuksen suuruuden sijaan ajankohta: miksi nyt, kun poliitikot painottavat yhteiskuntavastuuta kaikilta?

– En minä niistä kommenteista välitä, Ekuri sanoo suurimman kohun hälvennyttyä.

– Ihmiset sanovat yksityiselämässäänkin toiselle joskus sellaista, mitä eivät perimmiltään tarkoita.

Kommenttipalstojen kilteimmissä viesteissä Ekuria haukuttiin eliitin puolustelijaksi, joka on vieraantunut todellisuudesta.

– Ei kukaan tykkää henkilöön käyvistä kommenteista. En kuitenkaan näe, että minun olisi tarpeen ottaa itseeni. Voin aina sanoa, että kannattaa katsoa niitä perusteita, joilla päätös korotuksista tehtiin.

Ekuri ja palkkiotoimikunta perusteli kansanedustajien palkkionkorotuksia tasapuolisuudella. Palkansaajille tehtiin alkuvuonna työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen korotus. Palkkiotoimikunta halusi tasapuolisuuden nimissä saman korotuksen myös kansanedustajille.

– Korotuksille oli täydet perusteet, ja ne liittyivät vuonna 2014 tehtyihin päätöksiin. Kansanedustajat haluttiin samalle viivalle muiden palkansaajien kanssa.

– Jos nyt tehdään nollaratkaisuja, ne luultavasti koskettavat myös kansanedustajia, vaikka heidän palkkakehityksensä on jäänyt selvästi yli 10 prosenttia palkansaajista 2000-luvulla.

Ekuri: Vaativa työ ansaitsee kunnon palkkion

Ekuri karsastaa jatkuvaa kohua kansanedustajien ansioiden ympärillä. Aina, kun palkkiota nostetaan tai verrataan joidenkin muiden tuloihin, syntyy välitön kohu.

– Se ei ole oikein tai eduskunnan arvovallan mukaista, että käytäisiin nousevin tai laskevin huudoin huutokauppaa siitä, mikä on korkeimman päättävän elimen palkkataso.

Ekuri näkee kansanedustajan työn erittäin vaativana ja nykyisen palkkion, joka huitelee kulukorvausten kanssa parhaimmillaan lähes 9 000 eurossa, ansaittuna.

Hän epäilee, ymmärtävätkö palkkiokriitikot, millainen vaikutus eduskunnalla on kaikkien suomalaisten elämään.

– He yrittävät tehdä parhaansa kovien paineiden alla koko Suomen hyväksi, että täällä olisi hyvä olla ja että jatkossakin työmarkkinoilla olisi edellytykset toimia.

Ekuri sanoo, ettei häntä harmita, vaikka kansanedustaja toisensa jälkeen lyöttäytyi julkiseen huutokuoroon ja haukkui Ekurin tekemät palkkionkorotukset.

Väitettä on vaikea uskoa. Sitä, etteikö Ekuria harmittaisi, kun kansanedustajat heittäytyvät populisteiksi hänen kustannuksellaan.

Esimerkiksi perussuomalaisten ryhmänjohtaja Sampo Terho sanoi koko puolueensa puolesta, että korotuksia olisi pitänyt lykätä tai jättää ne kokonaan tekemättä.

Entinen pitkäaikainen työmarkkinapomo on käynyt mediakoulunsa. Hän vastaa kritiikkiin ohittamalla viisaasti itse kysymyksen.

– Päätös on julkinen ja jokaisella on mahdollisuus sitä kommentoida. En sen enempää halua sanoa.

Vihattu työ

Ekurin työ on eittämättä yksi Suomen vihatuimmista.

Palkkiotoimikunnan puheenjohtajasta tuli koko kansan sylkykuppi sillä hetkellä, kun toimikunta muutettiin itsenäiseksi vuonna 2003.

Aiemmin kansanedustajat äänestivät toimikunnan esittämistä korotuksista ja toimittajat hiillostivat puolesta äänestäneitä päättäjiä siitä, miksi nämä korottivat omia palkkojaan.

Nyt, kun toimikunta päättää korotuksista itsenäisesti, hiillostetaan vain yhtä henkilöä, Ekuria.

Kansanedustajien on helppo luikkia Ekurin selän taakse.

Se oli Ekurin tiedossa jo ennen kuin hän suostui tehtävään.

Marraskuussa 2012 eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kysyi Ekuria palkkiotoimikunnan puheenjohtajaksi.

– Todettiin hymyssä suin, ettei työ ole kovin kiitollista aina.

Kritiikki tuttua jo aiemmista töistä

Ex-työnantajapomo ei ole ensimmäistä kertaa silmätikkuna. Hän loi uransa kunnallisen työmarkkinalaitoksen, nykyisen Kuntatyönantajien johtajana.

Ekuri sanookin, että nykyinen nettihuutelu – vaikka sitä on lukumääräisesti paljon enemmän – on paikoin kevyttä verrattuna silloisten neuvotteluosapuolten kenttäväen palautteeseen lakkojen tai lakonuhan aikana.

– Sain kaikenlaisia fakseja ja kirjeitä. Lähimmät työtoverini huolehtivat siinä vaikeassa tilanteessa, kun lakkoja soviteltiin, että minulle näytettiin vain valikoidusti palautteita. En vieläkään tiedä, mitä niissä kaikissa posteissa luki. En ole kyllä niiden perään kysellytkään, Ekuri viittaa 1980- ja 1990-lukujen tapahtumiin.

Yhden, todella omalaatuisen, palautteen hän muistaa erityisen kirkkaasti takavuosilta. Siihen liittyi joulu, (vastapuolen) liittojohtaja ja laulukirja.

– Sain tosiaan laulukirjan, jossa sanat oli rakennettu monessa mielessä minun persoonani ja edustamani työpaikan mukaan. Niitä sitten porukalla joskus laulettiin, Ekuri muistelee huvittuneena.

Ekuri sanoo, että lakonuhan tai lakkojen aikana hänestä kirjoitettiin paljon kriittisiä juttuja liitojen lehtiin. Hänen mukaansa silloisten kirjoitusten sävy ja sisältö muistuttavat paljon nykyistä somekirjoittelua.

– Aika lämpimiä ne tekstit välillä olivat. Otin niitä matkamuistoksi, kun yhdeksän vuotta sitten jäin eläkkeelle.

Ilkeisiin kommentteihin ei voi jäädä kiinni

Vanhoihin asioihin kuitenkaan kannata jäädä kiinni, hän linjaa. Ilkeitä kirjoituksia ei muistella pahalla. Ei edes tuoreimpia.

Hän järkeilee, että tiukkoina aikoina – oli kyse sitten lakkoneuvotteluista tai vuosia jatkuneesta taantumasta – asenteet kärjistyvät ja paha olo purkautuu nyt netin kautta.

Kun talous jälleen kääntyy nousuun, myös palkkiotoimikunnan puheenjohtaja voi tehdä päätöksiä ilman, että someraivo repeää.

– Hyvinä aikoina on helpompi tehdä korotuspäätöksiä, Ekuri sanoo ja viittaa siihen, että korotuspaineita kansanedustajien palkkioihin on tulevaisuudessakin.

Korotuspaineilla Ekuri viittaa siihen, että kansanedustajien palkkiot ovat jääneet palkansaajista jälkeen reilut kymmenen prosenttia 2000-luvun aikana.

Palkkiot ovat jäljessä palkansaajien palkkakehitystä noin 13 prosenttia, eli yli 800 euroa.
Eroa ei aiota kuitenkaan kuroa umpeen pitkään aikana.

– Tässä taloustilanteessa olisi väärä signaali lähteä tekemään isoja korotuksia.