Tal­vi­so­ta toi Ouluun sir­pa­le­suo­jia, lau­doi­tet­tu­ja ik­ku­noi­ta ja pa­lo­har­joi­tuk­sia – tässä kooste siitä, milloin kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin ja mitä tuhoja tuli

Talvisota hävitti nuorukaiset Oulun katukuvasta ja kaupungissa varauduttiin ilmahyökkäyksiin. Siitä huolimatta pommitukset tulivat oululaisille yllätyksenä.

Marraskuun 1939 alussa Oulussa pidettiin reserviläisten ylimääräiset kertausharjoitukset. Lotat huolehtivat miesten kahvituksesta.
Marraskuun 1939 alussa Oulussa pidettiin reserviläisten ylimääräiset kertausharjoitukset. Lotat huolehtivat miesten kahvituksesta.

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939. Oulu sai sodan tiimellyksessä kuukauden armonaikaa, ennen kuin pommikoneet ilmestyivät taivaalle. Lue tästä, miten Oulun pommitukset etenivät.

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939. Sen ensimmäisenä kuukautena Oulu säästyi sotatoimilta, mutta sotatila näkyi jo kaupungin arjessa.

Marraskuussa 1939 rakennettiin puistoihin sirpalesuojia.
Marraskuussa 1939 rakennettiin puistoihin sirpalesuojia.

Liikekannallepano oli alkanut 6. lokakuuta, ja se toi Oulun varuskuntaan parhaimmillaan jopa 18 000 miestä.

Jouluun mennessä joukot siirtyivät vähitellen rintamalle, ja nuorukaiset alkoivat huveta katukuvasta. Kulkijat olivat naisia ja vanhempia miehiä, lapsista osa oli lähetetty sotalapsiksi Ruotsiin ja Tanskaan.

Sirpalesuojia kaivettiin puistoihin, ja kivitaloihin tehtiin suuria väestön-suojia. Ikkunoihin oli asennettu pimennysverhot, keskustan liikkeitä suojattiin laudoituksin, lumivallein ja paperipaalein. Palontorjuntaa harjoiteltiin. Ilmapuolustusaluekeskus oli perustettu Hotelli Pohjaan: pommitusten uhasta oltiin tietoisia.

Lue myös: Pommit murjoivat Oulua ja konekivääreillä tulitettiin kaduille – Kalevi juoksi äitinsä kanssa kuurona sirpalesuojaan ja Valter katsoi pommitusta ikkunasta

Vihollinen nähtiin Oulussa ensimmäisen kerran 1. tammikuuta 1940, kun taivaalle ilmestyi 18 pommikonetta. Kaikesta valmistautumisesta huolimatta pommitukset tulivat oululaisille sittenkin yllätyksenä.

Maanantai 1. tammikuuta

Vähän ennen puolta päivää Oulun yläpuolelle ilmestyi kaksi viholliskonelaivuetta, yhteensä 18 kaksimoottorista pommikonetta. Koneet lensivät runsaan kahden kilometrin korkeudessa kaupungin yli ja tekivät vaakalentopommituksia.

Uudenvuodenpäivän pommitukset tekivät tuhoja muun muassa Puistolan talossa.
Uudenvuodenpäivän pommitukset tekivät tuhoja muun muassa Puistolan talossa.

Pommit osuivat Heikinkadulle, Linnankadulle ja Asemakadulle sekä Intiöön, Nuottasaareen, Kolmion kortteliin sekä rautatien eteläisen alikäytävän kaakkoispuolelle ja Limingantullissa rautatien viereen sen länsipuolelle.

50 kilon räjähdyspommeja pudotettiin noin 80 kappaletta.

Pommitus vaurioitti viittä kivitaloa, kaksi puurakennusta tuhoutui ja yhdeksän puurakennusta kärsi vaurioita. Lisäksi paineaalto särki ikkunoita ja luhistutti vajoja ja aitoja.

Pommituksissa sai surmansa neljä naista Heinätorin ensiapuasemalla, Limingankadulla, Pakkahuoneenkadulla Puistolassa sekä Asemakadulla. Lisäksi yksi mies sai sydänkohtauksen.

Pommituksissa haavoittui yli 30 ihmistä, useimmat kuitenkin lievästi.

Kaupungissa olevat ilmatorjuntatykit osuivat vihollismuodostelman johtokoneeseen, joka putosi pellolle kaupungin eteläpuolelle. Lisäksi yksi pommikonelaivueen koneista sai osuman.

Keskiviikko 3. tammikuuta

Puolen päivän aikaan koneita lähestyi Oulua useista eri suunnista. Pommit eivät kuitenkaan osuneet kaupungin keskustaan, eikä pommitus aiheuttanut suurta vahinkoa. Kiviniemessä kuitenkin yksi mies kuoli hyökkäyksen aikana sydänkohtaukseen.

Katso talvisodan rajuja kuvia Pohjois-Suomesta.

Sunnuntai 21. tammikuuta

Oulun ilmapuolustuksesta huolehti 56. Raskas ilmatorjuntakonekiväärijoukkue sekä ruotsalainen vapaaehtoinen Lentorykmentti 19.

Lentorykmenttiin kuului muun muassa 12 Gloster Gladiator -koneen hävittäjälaivue. Osa sen koneista sijoitettiin Ouluun tammikuun puolivälistä lähtien.

Kun hävittäjät poistuivat huollettaviksi Kemiin 21. tammikuuta, Oulua pommitettiin välittömästi.

Ainolan lastentarhan aluetta pommitettiin kolmesti 21. tammikuuta 1940. Talon vintti syttyi palamaan ja tuli levisi tuhoten koko rakennuksen. Lastentarhan rakennuksista säilyivät vain leikkimökki ja Alakööki.
Ainolan lastentarhan aluetta pommitettiin kolmesti 21. tammikuuta 1940. Talon vintti syttyi palamaan ja tuli levisi tuhoten koko rakennuksen. Lastentarhan rakennuksista säilyivät vain leikkimökki ja Alakööki.

Oulua pommitettiin kolmessa eri jaksossa päivän, illan ja yön mittaan pudottaen yli sata räjähdyspommia ja noin 500 palopommia.

Ensimmäinen hyökkäys alkoi puolen päivän aikaan. Kuusitoista kolmeen muodostelmaan jakautunutta konetta saapui pohjoisesta, missä ne olivat pommittaneet Pateniemeä.

Koneet lensivät noin 3,5 kilometrin korkeudessa ja pudottivat vaakalennossa Oulua kohti 24 räjähdyspommia ja noin 150 palopommia. Ne osuivat lähinnä Tuiran, Kontinkankaan rakenteilla olevan lääninsairaalan, Intiön ja Ala-Laanilan alueille. Lisäksi tulitettiin konekivääreillä.

Kaksi kivitaloa vaurioitui, yksi puutalo paloi ja kaksi vaurioitui.

Toinen ilmahälytys annettiin kello 14.31 ja hyökkäys kesti vajaan tunnin. Hyökkäykseen osallistui 13 lentokonetta. Ne pudottivat noin kolmen kilometrin korkeudesta 20 räjähdyspommia ja noin 150 palopommia. Neljä puutaloa tuhoutui ja seitsemän puutaloa sekä yhdeksän kivitaloa vahingoittui. tulipaloja syttyi keskustaan Kirkkokadun, Saaristonkadun, Aleksanterinkadun ja Pakkahuoneenkadun rajaamissa kortteleissa, ruutukaava-alueen koilliskulmassa, Intiössä sekä Åströmin tehdasalueella.

Kolmas pommitusjakso tehtiin illalla kuunvalossa kello 20 alkaen neljänä eri laivueena. Ilmavaara ohi -merkki annettiin kello 23.15.

Koneet pudottivat räjähdyspommeja pääasiassa Torikadun ja Kirkkokadun varteen, ja palopommeja ruutukaava-alueen pohjoispuolelle.

Illan pommitus tuhosi kaikkiaan viisi puutaloa ja vaurioitti 12 kivitaloa ja kymmentä puutaloa. Muun muassa Ainolan kirjasto- ja museorakennuksen yläkerta paloi pahasti.

Pommikuoppa Ainolan puistossa.
Pommikuoppa Ainolan puistossa.

Oulussa ollut tanskalainen vapaaehtoinen Mathias Madsén haavoittui konekiväärisuihkussa ja kuoli vammoihinsa kahta päivää myöhemmin. Lisäksi toinen tanskalainen vapaaehtoinen ja kaksi oululaista haavoittuivat.

Jälkeenpäin on arvioitu, että pommitusten ensisijainen kohde lienee ollut rautatiesilta. siihen ei kuitenkaan osuttu.

Kaikkiaan Oulun pommitusten vahinkojen rahalliseksi arvoksi arvioitiin runsaat seitsemän miljoonaa markkaa. Nykyrahana summa olisi runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Lähde: Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939–1945 – Oulun veteraanikirja (2002).

Katso kuvia: Suomenhevonen oli siellä missä sotilaskin – sirpalesuojissa, sidontapaikoilla ja etulinjassa

Katso kuvia: Kuhmon rintaman karuja tunnelmia talvisodan loputtua