Oulun yliopiston taloustieteen professori Mikko Puhakka kummeksuu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) Ylen Ykkösaamussa antamaa arviota, ettei uusille menoleikkauksille olisi tarvetta.
Lintilä esitti lauantaiaamuna, ettei hän usko hallituksen tekevän puoliväliriihessä uusia leikkauksia. Elinkeinoministeri on myös jo virkaan astuttuaan korostanut uskovansa talouden kasvavan myönteisemmin kuin valtiovarainministeriö on arvioinut.
Hän toisti uskonsa myönteisiin talousarvioihin myös Ylen haastattelussa.
Puhakka toimii Talouspolitiikan arviointineuvoston varapuheenjohtajana. Arviointineuvosto julkisti tällä viikolla oman arvionsa siitä, miten hallituksen finanssipolitiikka onnistuu saavuttamaan asetetut tavoitteet.
– Vaikka taloudesta on positiivisia näkymiä, niin joka tapauksessa Suomi on vielä aika huonossa tilanteessa, Puhakka sanoo Lännen Medialle.
Arviointineuvoston kanta on, että velkaantumisen kasvu jatkuu tehdyistä leikkauksista huolimatta.
– Jos finanssipolitiikka halutaan raiteille eli halutaan ratkaista tämä kestävyysvaje, niin Lintilän ehdottamalla tavalla se ei onnistu. Siis ettei puututtaisi ollenkaan valtion menoihin tai veroihin, Puhakka selventää.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on aiemmin todennut, että lisäleikkaukset voivat olla edessä. Orpo arvioi Lännen median haastattelussa tiistaina, että umpeen kurottavaa on 1–2 miljardia.
Puhakka ymmärtää, että voimakkaiden toimien tekeminen on vaikeaa.
– Näyttää siltä, ettei hallitus ole yksissä tuumin näissä asioissa liikkeellä, Puhakka sanoo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan, että vaalikauden loppuun mennessä rakenteellisen alijäämän tavoitteen saavutus vaatisi ”julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista” noin 1,3 miljardilla eurolla.
Neuvosto lisää, että hallituksen omiin tavoitteisiin pääsy vaatisi vielä 1,1 miljardin tulonlisäyksiä tai menopienennyksiä julkiseen talouteen.
Talouspolitiikan arviointineuvosto koostuu viidestä suomalaisesta kansantaloustieteilijästä.
Juttua korjattu kello 15.22: Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasemaa tulisi kohentaa 1,3 miljardilla eurolla, ei miljoonalla, kuten jutussa virheellisesti mainittiin.